Sattuu ja tapahtuu

Piti kirjoitella, mutta ei nyt ehdi tämän kummempaa. Sen verran tuntuu nyt sattuvan ja tapahtuvan hyvää ja huonoa siellä sun täällä, että ei oikein perässä pysy. Mutta mikä tärkeintä työpuolella alku on lähtenyt käyntiin erittäin hyvin ja mikä on erityisen tärkeää, niin olen nauttinut tällä viikolla joka hetkestä töissä suunnattoman paljon ja se on hyvä se. Kyllä se tästä, palataan tarkemmin asiaan...

Nyt ei oikein irtoa

Nimittäin kirjoittaminen ei nyt oikein lähde. Kannattaa sitten vaikka käydä lueskelemassa uudet kommentit kiitosta saaneesta :o Esport Arena -kirjoituksestani. Siellä on hyviä juttuja.

Tuo lauantain talviklassikko-peli avasi toivottavasti jonkin verran myös kansan ja juniorivalmentajien ym. silmiä siitä, että jääkiekkoilijat todellakin tehdään siellä ulkojäillä. Vellu Ketola sanoi hyvin lähetyksessäkin, että eihän juniori voi kehittyä pelkästään jossain johdetuissa harjoituksissa kerran pari viikossa. Harjoituksissa, jossa tehdään ehkä 15 sekunnin drilli ja sitten taas odotellaan pari minuuttia. Kun ulkojäillä samaa voi jauhaa taukoamatta jopa tuntikausia, sieltä se kehitys tulee. Ihan kuin meikäläisen tekstiä :-D Ei ne hallitkaan aina autuaaksi tee ja niitäkin kun on meidänki maassa jo paljon...

Viikolla oli myös hyvää UrhoTV:n lähetyksessä Ismo Lehkosen kommentit. Hän jälleen kerran tietysti puhui kukkahattutädeistä ym. Mies puhui myös hyvin esim. häviämisestä. Nykyään hyssytellään häviön hetkellä, että ei se mitään, ei sillä ole mitään väliä voitetaanko vai hävitäänkö. Jos on vähänkin kilpaurheilijaluonnetta niin kyllähän se häviäminen harmittaa tai kuten me aikuiset voimme jo sanoa, että vituttaahan se ja kuuluukin vituttaa. Kaikkia kisoja ei kuitenkaan voi voittaa ja häviämäänkin pitää oppia, mutta kyllähän sen häviämisen kuuluu harmittaakkin.

Mutta ei tällä erää muuta kuin se, että se Helsingin kiekkopeli Stadionilla näytti telkkarinkin välityksellä todella huikean hienolta tapahtumalta ja pelikin oli hyvääainakin HIFK:n osalta. Toivottavasti homma saa jatkoa.

Tästäkö alkoi duathlon-ura?

Otsikkoon viitaten päivän harjoitus oli nimittäin yhdistelmäharjoitus. Aluksi juoksua 30min. matolla PKI-sykkeillä nopeuden ollessa 10km/h ja sitten pyöräilykengät jalkaan ja 30 min. harjoitusvastuksella edelleen PKI-sykkeillä n. 90 poljinkierrosta minuutissa. Lopuksi vielä 30min. juoksua kiristäen vauhtia sieltä 10km/h nopeuteen 12km/h ja sykkeetkin pikkuhiljaa nousivat sinne PKII-alueelle ja myös sinne PK-VK -rajamaille. Kulki oikeastaan todella hyvin ja mikä yllättävintä, niin toinen vaihto eli vaihto pyörältä juoksuun oli jopa helppo. Ja kun kaiken kukkuraksi olin tehnyt edellisenä päivänä kyykkytreenin oikestaan jonkinlaisena "sikamättöversiona" :)) Siihen nähden oli kyllä yllättävän virkeällä jalalla tehty treeni ja enpä tuota olisi väsyneenä edes jauhanu loppuun saakka. Mutta hyvä näin...

Keskiviikon kahvakuulaliike, osa 15

Edessä olevan jalan kierto:

Tammikuun kuntoilut

Sykemittarin kertomaa faktaa tammikuulta:
Kesto: 29:28 tuntia
Matka: 325,4 km
Keskisyke: 130
Ja taas se tärkein eli fiiliskeskiarvo selvästi hymynaaman puolella :)

Lajeittain kesto:
Maastohiihto 21:34 tuntia
Painoharjoittelu 3:27 tuntia
Sisäpyöräily 2:15 tuntia
Juoksu 2:12 tuntia

Matka
Maastohiihto 304,6 km
Juoksu 20,80 km

Sykealueet
Erittäin kovaa 0:38 tuntia
Kovaa 2:02 tuntia
Reippaasti 6:44 tuntia
Kohtuullisesti 12:03 tuntia
Kevyesti 7:29 tuntia