Venyttelyn hyödyistä ja toisaalta jopa vaaroista on aika ajoin kiivastakin väittelyä ja erilaisia tutkimustuloksiakin. Parin viime vuoden aikana perinteisten staattisten ja pitkien venytysten hyödyistä on esitetty hyvin kriittisiäkin mielipiteitä. Esimekiksi suorituksen jälkeiseen lihaskipeyteen ei nykytutkimusten mukaan venyttelyllä ole mitään vaikutusta. Tämä pitää kyllä omasta mielestänikin täysin paikkaansa, sillä siitä on omakohtaisiakin kokemuksia. Lisäksi esim. kovaan harjoitukset yhdistetyt pitkät venytykset saattavat altistaa myös krampeille.
Aktiivinen kohdevenyttelyä on tuotu etenkin urheilu- ja kuntoilupiireissä paljonkin esille viime aikoina. Aktiivisessa kohdevenyttelyssä lihasta venytetään enintään 2 sekuntia ja venytys toistetaan rauhallisesti 8-10 kertaa. Lihas voidaan viedä ensin aktiivisesti lähelle ääriasentoa ja loppuvenytys tehdään passiivisesti esim. kädellä tai remmillä auttaen riippuen mitä lihasta venytetään. Rento lihas venyy tehokkaasti ja turvallisesti, koska venytystä ei viedä kipurajalle saakka. Toistojen tahtiin tehty hengitys kiihdyttää lihasten hapen saantia ja aineenvaihduntaa. Näitä voidaan myös tehdä heti rasittavan liikunnan jälkeen, koska lyhyt, rauhalliset venytykset eivät vahingoita kudoksia.
Aktiivisen kohdevenyttelyn etuja puolustettaan myös sillä, että staattiset, pitkät venytykset laukaisevat jo 2-3 sekunnin jälkeen liialliselta venytykseltä suojaavan venytystysrefleksin. Sen vuoksi lihas jännittyy ja vastustaa venyttämistä, mutta vähitellen lihas kuitenkin väsyy tästä ja antaa periksi. Ponnistellessaan venytystä vastaan lihas kuluttaa energiavarastoaan jännittyneessä tilassa, jolloin lihaksen hapensaanti heikkenee ja tästähän seuraa lihaksen väsyminen ja kipeytyminen. Tämän teorian mukaan urheilijan suorituskyky heikkenee ainakin joksikin aikaa venyttelyn jälkeen.
Itse olen kesän aikana kokeillut jonkin verran aktiivista kohdevenyttelyä ja kokemukset ovat olleet jopa yllättävänkin positiivisia. Lihakseen tulee mukava lämmin tunne, mutta kuitenkin niin, että lihaksen vireystila tuntuu hyvältä ja toisaalta niin, että lihas ei tunnu "liian" rennolta tai väsyneeltä. Elokuussa tein ennen jokaista tempopäivää venyttelyä kohdenvenyttelyn ohjeiden mukaan eikä siitä ainakaan haittaa ole ollut, päinvastoin. Etenkin nopeutta tai räjähtävää voimaa tarvitsevien urheilijoiden ei tule koskaan tehdä pitkiä venytyksiä ennen suoritusta. Mutta olen sitä mieltä, että ei myöskään kestävyysurheilijoiden. Näitä tietysti kannattaa kunkin kokeilla omalla kohdallaan.
Erlaisia teorita ja uusia tuulia tulee ja menee. Pitkäkestoisia venytyksiä kannattaa tietysti tehdä ja niillä on paikkansa esim. liikkuvuuden lisäämisessä. Toisaalta tällä kohdevenyttelyn teorialla on urheilun ja kuntoilun saralla omat vahvat puolensa. Ja se on myös saanut omat vahvat puolustajansa kuten urheilulääkäri Harri Hakkaraisen ja fysioterapeutti "guru" Jarmo Ahosen. Mutta suosittelen kokeilemaan eli kertauksena VENYTETÄÄN 2 SEKUNTIA JA TOISTETAAN VENYTYS 8-10 KERTAA. Ja mitkä ne hyödyt olivatkaan: nopeuttaa palautumista, voidaan tehdä ennen kilpailua ja harjoitusta, lievittää lihaskipuja, varmistaa laajat liikeradat, tehostaa voimankäyttöä ja lihasten suorituskykyä sekä ehkäisee vammoja. Kokeile ihmeessä!
2 kommenttia:
Suurinpiirtein noin mua on opetettu venyttelemään jo silloin ennenvanhaan, eri juttu onkin tuliko ohjeita noudatettua. Pitkät venytykset tuli tehdä muutama tunti treenin jälkeen joilla palautettin lihas entisiin mittoihin tai jos haluttiin lisää venyvyyttä. Ennen kisaa tapahtuva terävämpi venyttely oli enempikin lihaksen virittämistä huippusuoritukseen joita siihen aikaan olikin erinomaisen usein. Hyvin ne toimi silloinkin.
Juuri näin. Viime vuosina ja meidänkin koulutuksessa puhuttiin lyhyistä (alle 10sek), keskipitkistä (10-30 sek) ja pitkistä venytyksistä 30sek- minuutteihin). Lyhyitä ennen kisoja, keskipitkiä pari tuntia treenin jälkeen ja pitkiä liikkuvuuden lisäämiseen.
Aktiivisen kohdevenyttelyn sanotaan mullistavan venyttelyn, mutta paskat se mitään mullista...monipuolistaa ehkä ja tuo pientä nippeliä ja hivenen uutta ajattelutapaa noihin perusteluihin. Ja hyvä niin...
Lähetä kommentti