Tämä on JiiPeen oma blogi, joka sisältää sekalaisia kuvia ja ajatuksia urheilusta, harjoittelusta...ja...elämästä

perjantai 16. syyskuuta 2011

Ana-kynnys -friikeille

Seuraavaksi pieni pointti anaerobisesta kynnyksestä. Perinteisesti anaerobinen kynnys on kuvannut lihaksen hapenpuutetta, joka ilmenee kuormituksessa. Tällöin veren maitohappopitoisuus nousee yli 4 millimoolin ja keuhkotuuletus sykkeen ohella lisääntyy voimakkaasti. Kuitenkin nykytiedon mukaan kuormituksen aikana maitohappoa syntyy nopeasti enemmän kuin lihakset pystyvät käyttämään, joten maitohappopitoisuus nousee ja sitä siirtyy vereen. Vereen erittyy kuitenkin maitohappoa myös ihosta, maksasta ja munuaisista. Tämän perusteella anaerobinen kynnys ei ole luotettava kuormitustason mittari eikä maitohapon määrää veressä voida rinnastaa suoraan lihaksiston anaerobiseen kynnykseen. Lienevätkö nykyiset tasotestien tulkitsijat ottaneet tämän huomioon...

Nuo nippelijutut kuitenkin vain osoituksena, että kaikkea pientä ja uutta tutkijat saavat selville. Luojan kiitos en ole itse koskaan ollut orjallisen tarkka noiden kynnysten kanssa vaikka mittaria aina pidänkin mielenkiinnosta lenkillä. Luonnollista sykevaihtelua ja intervalliahan lenkillä aina tulee ja se kuuluu asiaan. Nauratti jo nuorempana nuo mittarin orjat, jotka piipityksen mukaan pistivät nousuissa kävelyksi ym. Mittaria itse pidän tosiaan aina mukana, sillä onhan se mielenkiintoinen värkki seurantaan ym ja mm. aloittelijoille se on hyvä ohjeistamaan harjoitusvauhteja. Yleensähän aloittelevalla kuntoilijalla on tapa vetää lenkkinsä yleensä liian kovaa, jolloin pk:n sijaan kehitetäänkin vk:ta ja pitkällä tähtäimellä haukataan paskaa. Toisaalta me aikanaan 80-luvun lopulla kehiteltiin hiihtäjäystäväni Markuksen kanssa aivan riittävän hyvä sykemittari. Nimittäin purukumi. Purkka suuhun ja lenkille. Se oli peruskestävyyttä, kun pystyi normaalisti puremaan; vauhtikestävyyttä, kun vähän pätki; maksimikestävyyttä, kun ei enää pystynyt puremaan ja maksimi oli saavutettu, jos se purkka sattui menemään nielulle tai putosi suusta. Ihan toimiva systeemi edelleen... taidan ottaa taas käyttöön. Purkan mukaan lenkkivauhti ja muuten mittari mielenkiinnosta rintaan niin saa sitten määrät laskettua helposti :)

Tuossa viikolla moitiskelin hieman rullaluistelun kilpailukalenteria ja kehuin sen muistuttavan Keskustan presidenttiehdokaslistaa. Kevään korvilla siellä kalenterissa nimittäin taisi olla vain kesäkuussa kilpailtava Forssan Suvi-ilta (Väyrynen). Suvi-iltahan pitää jääräpäisesti kiinni rapistusvasta reitistään sen kummemmin uudistumatta tai haluamatta uudistua sekä pitää itseään parhaana ja kauneimpana rullistapahtumana Suomessa (Väyrynen).

Huomenna on sitten ihan turha tulla tänne notkumaan ja odottelemaan uusia tekstejä. En mä huomenna ehdi mitään kirjotella... on parempaakin tekemistä :D

2 kommenttia:

Mike- kirjoitti...

Purkka::D sitä varten on sykemitareissa maholista asettaa rajat ! eri harjoituksille -homma vaan ei ole toiminnut sen takia kun väki hiljentää mittarit kun ne käy huutamaan rajan ylitystä ja painaa entistä kovempaan !! sitten kun pitäisi reenata kovaa niin ei jakseta.. välillä tuntuu että mikää ei ole tyhmempi kuin ihminen !!

Esa kirjoitti...

Eli purkka toimii silloinkin kun mittaria ei uskota.