Nyt on taas alakanut tuntua, että tekstiä ei tule ihan itsekseen kuten viimeiset 1,5 vuotta on taas tullut. Toisekseen nyt on taas toimintaa kaikin puolin enemmän kuin paljon, joten blogin päivittäminen ei ole aikataulukategorissa siellä ihan Top3:ssa. Luonne on itsellä sellainen, että kun jotain harrastaa niin se tehdään sitten kuta kuinkin täysillä tai ei lainkaan. Nyt blogin kirjoittaminen ei ole se ykkösharrastus, joten selvintä on pistää blogi telakalle joksikin aikaa.
Siitä se ei ole kiinni, että asiaa tai mielipiteitä ei olisi. Harjoittelusta ja valmennuksesta on paljon kivoja juttuja, joista vois jauhaa paljonkin. Lihaskestävyysharjoitteluun monipuolisia aspekteja. Kestävyysharjoitteluun uusia ja vanhoja näkökulmia. Vellihousuja ja kermaperseitä riittää edelleen tässä maailmassa, joita voisi haukkua tai arvostella. Suomalainen hiihto kulkee ja ei todellakaan kulje. Rullaluisteluun olisi sanomista. Kehuttavaakin olisi paljon...mutta nyt ei vaan lähde...katsotaan sitten taas joskus.
Tässä vaiheessa taas kiitos kaikille vakiolukijoilleni. Erityiskiitokset Esalle hienoista kommenteista; rakentavista, kriittisistä, hauskoista ja osin provosoivistakin, niitä on ollut ilo lukea. Kiitos Jaskalle, meillä on paljon yhteistä, sillä tykkäämme tutkia erilaisia valmennusfilosofioita ja harjoitteita. Harmi, kun olen niin vähän ehtinyt vastailla kommentteihisi. Pitänee joskus istua oikein alas ja vaihtaa ajatuksia tai sitten tulet joskus koeajamaan sitä Wattbikeä :) Kiitos legendaariselle manageri-Esalle vakuuttavista ja ajatusta sisältävistä kommenteista. Samoin Timolle muutamasta hyvin perustellusta ja hyvästä kommentista. Kiitos Samulille tekstiviestitse ja puhelimitse vaihdetuista kommenteista. Kiitos myös muille lukijoille ja mahdollisesti kommentteja laittaneelle, joita en nyt tähän hätään muistanut mainita.
Urheilu on mulle suuri intohimo sekä seurata että harrastaa itse. Sitä se tulee olemaan mulle aina. Ensi vuoden suuria juttuja tulevat olemaan Jämin tripla, pyöräilyn aika-ajot...niin ja toivottavasti myös rullaluisteluskabat. Jotenkin vain kaipaan niitä vuosien 2006-2009 rulliskisoja. Le Mans 2008 oli jotain uskomattoman hienoa, jonka tulen muistamaan aina. Jollakin perverssillä tavalla nautin myös vuoden 2009 Suomen kisoista, vaikka monet niistä olivatkin Foxit vastaa JP -kisoja :) Mutta kuten sanottua urheilu on vaan niin siistiä hommaa ja sääliksi käy niitäkin sohvaperunoita, jotka eivät tajua tai eivät ole edes koskaan kokeneet liikunnan upeutta.
Vuonna 2016 meikäkin täyttää 50 vuotta. Sille vuodelle arvelin kehitellä jotain urheilullisen hienoa tavoitetta. Onneksi aikaa on vielä miettiä, mutta jotain tulen kehittelemään tyyliin viikon-parin vaellus Lapin erämaassa tai kiipeäminen jollekin vaativalle, mutta ei liian vaaralliselle vuorelle tai jokin riittävän pitkä pyöräilytapahtuma tai Le Mans 24 vetäminen soolona... tai sitten se on vaan se SM-mitali viiskymppisissä pyöräilyssä ja nimenomaan aika-ajossa. Se kaikki jää nähtäväksi.
Siinä, että blogi menee nyt ns. telakalle ei ole mitään dramaattista. Sanon vain sen siksi, että ei tule itselle painetta, että sinne pitäisi jotain kirjotella. En sulje tätä kokonaan. Seuraava teksti voi tulla kahden päivän päästä tai kahden viikon päästä tai kahden kuukauden päästä tai kahden vuoden päästä tai sitten... ei tiedä, sillä inspiraatiota ei voi ennustaa. Kannattaa käydä aina josukus tarkistamassa.
Oikein Hyvää Joulun odotusta! Nauttikaa ja treenatkaa. Näillä mennään!!!
terveisin,
JiiPee "JP", "Turbodiesel", "Häijään kahvakuulamoguli", "Häijään Boonen", "kyykkynarumies", kymstick-keke", "peruskestävyys-pertti", "mittariville", "kikkaillen kellariin-mies", "Jack Bauer", "monkey", "ajokoira", "keke"... ja mitä kaikkia niitä nyt tässä vuosien varrella on ollutkaan itseni, muiden ja myös Paten :) kehittämiä arvonimiä:DDDDDD
3 kommenttia:
Joo, tuosta Le Mans hommasta olen samaa mieltä, että se taisi tyhjentää melkein koko joukkueen pajatson, mutta onneksi ei sentään liikunnan suhteen ja jatkaahan Jaska&Risto vielä rullahommia. Minusta oleellista on tehdä sitä liikuntaa mistä itse tykkää ja nauttii ja mitä vielä pystyy harrastamaan. Pikaluippa ei nyt hirveen helppo harrastus Suomessa ole, mutta siksi vetelenkin leukoja aina silloin tällöin! :) Tsemppiä vaan jatkossa!
Jep, kiitti, tsemppiä riittää nyt ja aina :)
Joo, Le Mansin tekemisessä oli jotain aitoa intoa ja intohimoa. Se Ruotsin 12 tunnin kisa oli jo virkamiesmäisempää tekemistä, jotain siitä puuttui; no olihan puitteetkin ja tunnelma Ranskassa ihan toiselta planeetalta.
Liikunnan suhteen se on juuri näin kuten samoit eli tehdään sitä mistä tykkää. Mainitsin tuossa muutaman lajin ja tavoitteen, jotka itseäni kiinnostavat. Niiden lisäksi yksi unelma olisi osallistua johonkin seikkailu-urheilu kisaan sopivalla ja hyvällä tiimillä. Lisäksi triathlon kiinnostaisi omalla tavallaan todella paljon, mutta itselläni ei ole tällä hetkellä intohimoa kuitenkaan alkaa panostamaan uintitekniikan harjoitteluun ja parantamiseen, mutta ehkä sekin joskus. Noita viikon lapin vaelluksia olen aikanaan tehnyt toistakymmentä ja ne haluan kesäiseen ohjelmaani jälleen lähivuosina. Viikko erämaassa näkemättä juuri muita...siinä on sitä jotain :)
Leukoja en ole muistanut viime aikoina vedellä, mutta kahvakuulalla menee 10 minuutissa jo yli 200 tempausta 16 kilon kuulalla, ei ihan huono sekään :)
Onhan sun juttuja ollut kiva lukea, vaikka aika vähiin ovat omat kommentit jääneet, samaa mieltä Le Mansista, sen kyllä muistaa lopun elämää. Tarkoitus oli tulla testaan sun wattihärveliä, mutta kun viimein saatiin Oulunkylään jää, niin pikaluistelu kiinnostaa nyt enemmän, omalla pyörällä poljen pk:ta muutaman kerran viikossa. Jäällä tekniikkaa ja vetoja, Risto on ollut siellä kaverina, ihmeen lujaa se vetää rullistekniikallakin.
Lähetä kommentti