Ei ole muuten mitään vellihousujen hommaa vetää 40x 1850 metriä kilpaa n. 15min. palautuksella. Semmoinen settihän sitä tuli vedettyä tuolla Falkenbergissä Ruotsin 12 tunnin kilpailussa. Palautuminen ei tapahdu ihan hetkessä tai no kai ne oikein kovat jätkät palautuu siitä nopeasti, mutta itsellä tuntuu ainakin vielä rasitusta kropassa. Pari päivää pidin ihan puhdasta lepoa. Eilen kävin tunteroisen pyöräilemässä ja se tuntui hapettavan hyvin lihaksia. Tänään vedin eka kertaa luistimet jalkaan lauantain jälkeen; ihan ok ja mukavaa oli, mutta kyllä siellä se pieni jähmeys edelleen on. Muutama 15 sek. veto tuntui kuitenkin suht. ok. Mutta eiköpähän se tästä.
Kisa oli kaikkinensa kovanlainen. Ensimmäisen tunnin kovat vedot kostealla radalla olivat aika pahoja ja ne vaikuttivat mulla aika pitkään. Jos ne olisivat olleet hieman rauhallisempia kierroksia niin se olisi ehkä näkynyt hieman virkeämpänä menona myöhemmin. Sitten siinä tuli aika monta kertaa kierros Rollerbladen kovien poikien mukana ja se vauhtihan oli kieltämättä mulle aika kovaa. Ja sitten kun paikat eivät ole oikein vielä auki, meno on hieman väkinäistä ja tahmeaa niin se ei ole myöskään niin taloudellista, jolloin myös palautuminen vetojen välillä on hitaampaa. Muutenkin palautuminen on nopeampaa silloin kun on huipputällissä ja nyt kun ei sitä aivan ole niin loppua kohden meno kävi aika jäykäksi. Yritystä kuitenkin oli, mutta maisema ei meinannut vaan oikein enää vaihtua. Mutta olihan ne olosuhteetkin kyllä kovat ja ratakin yllättävän raskas, kierroksella oikeastaan yksi paikka, jossa hetkeksi pääsi laskuasentoon.
Mutta jollain perverssillä tavalla meikä tykkää tuollaisista kisoista; ja varsinkin silloin kun on huippukunnossa ja pystyy vaan lappamaan ja lappamaan...kuten teki eräskin Ruotsin poika. Sen kyllä uskon, että tästäkin kisasta oli hyöty, joka näkyy aivan varmasti vielä tämän kesän aikana, niin se näkyi Le Mansinkin jälkeen. Kyllä se siitä!!
2 kommenttia:
Joo, samanlaiset on tuntemukset myös mulla. Jalat on kuin puupölkyt ja olotila aika väsynyt.
Meinaan silti startata Loimaalla, se on aika sähäkkä kisa joten voi tehdä aika hyvääkin luistella sen puurtamisen jälkeen vähän reippaammin.
En muuten ollut maanantaina yhtään väsynyt ja kävin jopa luistimet jalassa vetämässä junnuille treenit. Väsy tuli vasta keskiviikon tienoilla.
Esa
Kyllä mäkin näillä näkymin Loimaalle tuun.
Mulla oli tuo tiistain lenkki kans kevyemmän oloinen kuin keskiviikko. No, mutta vääntö oli kovaa, joten palautuminenkin kestää, mutta ei näköjään kannata hötkyillä.
Lähetä kommentti