Olipas ollut Pirkkolassa säpinää ja meininki näytti kuvissa hyvältä. Meitsin harjoitusmaastossa ei ollut niin hirveästi säpinää. No tosin kymmenkunta autoa taisi kulkea ja ehkä pari motoristia, muutoin tuuli vain humisi. Jonkun näköistä ahaa-elämystä sain kuitenkin taas omaan luisteluuni. Kovassa vauhdissa on tuntunut, että frekvenssi vaan nousee ja paine käy enemmän varpaille eikä vauhti ainakaan parane. Nyt tuntuu, että saan ainakin hetkittäin liuùn pidemmäksi, frekvenssi pysyy samana ja paine tuntuu pysyvän koko jalalla. Tunne oli ainakin hyvä ja itse asiassa huippunopeus nousi 5 km/h ja taisi sykekin pysyä alempana. Ehkäpä oikeilla jäljillä...
Tuosta vauhtikestävyyden harjoittelusta piti kirjoittaa jo aiemminkin. Maksimi kestävyyden harjoittelustahan väännettiin tuossa kuukausi takaperin. Vauhtikestävyys tuli nyt mieleeni, kun luin uuden K2-hyper -tiimin blogia ja pojat olivat tehneet vk-vetoja. Vauhtikestävyysharjoittelullahan tarkoitetaan karkeasti ottaen aerobisen ja anaerobisen kynnyksen välillä tapahtuvaa harjoittelua. Vauhtikestävyyden harjoittelu kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa, taloudellisuutta ja maitohapon poistoa. Itse tein silloin hiihtoaikoina vauhtikestävyyttä paljonkin ja hiihtoharjoittelussa se on tärkeä osa-alue. Tosin yleisen sarjan hiihtäjillä MK-harjoittelu ottaa ymmärtääkseni sen isomman osan harjoittelusta kuin VK. Maratonjuoksijat tekevät myös paljon vauhtikestävyysharjoittelua, tosin enemmän pitkäkestoisina harjoituksina. Rullaluistelua kun aloittelin aikoinaan sauvarullaluistelulla niin silloin tein paljonkin VK-treenejä. Sekä pitkäkestoisia (45-60min) että toistoharjoitteluna VK:n yläalueella tyyliin 4x10min./5min. tai 6x5min jne... Nyt viime vuonna tehtyäni jonkinlaista omatoimista lajianalyysia jätin VK:n aika vähiin ja lisäsin MK-harjoituksia ja jopa nopeuskestävyysharjoituksia. Omalla kohdallani olen aina nauttinut vauhtikestävyyden harjoittelusta, koska saa mennä rennon reippaasti ja tekniikka pysyy mukavasti kasassa. Maitohappotasot pysyvät hyvin kurissa ja voi kuitenkin mennä suhteellisen kovaa. Mutta mikä lienee vauhtikestävyysharjoittelun osuus rullaluistelijoiden harjoittelussa ja tehoharjoittelussa? Te, jotka tiedätte enemmän rullaluistelijoiden harjoittelusta tai olette tutkineet asiaa niin heitelkääpä kommenttia.
Ja asiasta toiseen. Tuossa aiemmin keväällä tuli heitettyä lievää arvostelua Inline Cupia kohtaan. Sittemmin sen ohjelmahan on paljon muuttunut ja nythän se näyttää ihan mukavalta. Kisoja on myös loppukaudesta ja erilaisia kisoja. Myös hyvä loppuhuipennus isompine pisteineen Ahvenanmaalla, jolla saataneen sinne isompi lössi porukkaa. Tietysti tulevaisuudessa voisi olla myös niin, että sen tärkeimmän eli kokonaiskisan lisäksi laskettaisiin pisteet erikseen myös ns. sprintticupista (ratakisat ja korttelikisat) ja pitkien matkojen cupista. Ei niistä tarvitsisi palkita erikseen, mutta toisipa pisteseuranta niistäkin jotain lisämielenkiintoa hommaan. No joo myönnetään, suora apinointi hiihdon maailman cupista, heh heh.
Tulevana viikonloppunahan sitä vedetään välillä ratakisat. Itsellenihän nuo ratakisat ei ole mikään valtava nautinto ollut koskaan, enemmänkin pakkopullaa. Mutta pitää sitä nytkin Turkuun tulla, onhan se ainakin hyvää harjoitusta ja kuten olen monesti sanonut, että se kisaaminen on kuitenkin niin hauskaa!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti