Peruskestävyyttä

On tullut oltua viikko aikalailla poissa netin äärestä. Täällä näyttää käyneenkin porukkaa "kurkkimassa" mukavasti, vaikka mitään uutta tekstiä ei ole ilmaantunutkaan. Itse olen vetänyt tässä sellaista kymmenen päivän peruskestävyysjaksoa kisakauden keskellä. Mun kroppa vaan vaatii tämmöisen rauhallisen perusharjoittelujakson matkalla kohti elokuun SM-maratonia ja sitten syksyn Mastersien EM- tai MM-maratonia; kumpaan sitä sitten porukalla oltaisiinkaan menossa. Nyt on tullut viiteen päivään 4 lenkkiä luistelua yhteensä n. 180 km ja yksi pyörälenkki eli ei mitään mahdotonta määrää, mutta ihan mukavaa pk-lenkkiä. Pyöräilyä olisin halunnut tehdä enemmänkin, mutta päivät tuli vietettyä Nivalan lakeuksilla eikä omaa pyörää ollut mukana niin se oli sitten luistelupainotusta, mutta huomenissa taas pyörän selkään...

SM-radallakin tuli viime viikolla myös käytyä. Nehän eivät ole mulle todellakaan mikään must-juttu, mutta kolmetonnisen kävin kuitenkin vetämässä. Muutama ilme oli kisan jälkeen näkemisen arvoinen ja pari kommenttiakin johtuen ehkä siitä, että mä vedin kuitenkin toistakymmentä kierrosta. Juu-u, kyllä mä tiedän, että ei todellakaan järkevää. Mutta enhän mä nyt järkevästi voi väittää, että mä lähtisin oikeesti voittamaan jotain ratakisaa. Eli se oli mulle hyvä harjoitus; ja harjoitus mihin... no sinne syksyn maratoneille. Olin siinä viikon jauhanut tekniikkaa. Foxien Esa ja Jani ovat ehkä vihdoin saaneet menemään mun kaaliin sen mun suurimman tekniikkavirheen (suuri kiitos siitä heille). Ja tosiaan viikon siinä katsoin mun vanhoja virheellisiä videoita, otin uutta pätkää, katsoin youtubesta mallivideoita ja taas jauhoin ja jauhoin tekniikka. Eli tätä jatkoin myös siinä kisassa ja se vaan onnistui parhaiten siinä kärjessä luistellessa ja vielä niin, että kädet oli koko ajan auki. Oli muuten vahvan tuntuista suoraluistelua, yllättävänkin vahvan tuntuista; kaarteet olikin sitten enemmän ja vähemmän taistelua kaatumista vastaan. Jos kaarteet joskus olisivat mulle kuten suoraluistelu niin silloin vois ajatella jotain pärjäämistäkin. Mutta enpä ollutkaan tuohon malliin pyörinyt jotain hemmetin ympyrää sitten Lahden hallikisojen.

Olihan meillä poikien kanssa puhetta taktiikastakin, mutta siinä oli vähän hiukan liikaa muuttujia, joten nyt mentiin näin. Ja totuuden nimessä täytyy sanoa, että saatiinhan me seuralle pari mitalia; huonoin vaihtoehtohan olisi ollut se, että olisi saatu vain yksi. Ja jollain seisoskelutaktiikalla olis voinut käydä niinkin. Ja täytyy sanoa, että mäkin sain pronssin, johon olen kyllä ääärettömän tyytyväinen. Mutta koska ihmettelyä oli niin ehkä jo seuraavassa kisassa mä olenkin sitten taas välillä se peesailija :-)Pojilla Kotkan suunnassa oli sellaiselle jokin nimikin, olisko ollut parasiitti tms, kuitenkin semmoinen jonkun sortin sittisontiainen, joka peesailee persiissä ja lopuksi korjaa hetelmät. Mutta se niistä ratakisoista, hienoa oli seurata, kun jotkun siellä menivät kovaa.

Hiukan myös laakereiden kanssa tuli värkättyä. Mun naapuri on tuolla Voitelukeskuksella hommissa ja hänen kanssaan on ollut puhetta noista öljyistä. Mä kun olen kehunut tuota CRC:tä niin hänen mielestään parempiakin löytyy. Niinpä hän on tuonut mulle kokeiltavaksi aluksi yhden vaihtoehtoisen tuotteen, jonka nimeä en nyt tähän hätään muista enkä jaksa lähteä tarkastamaan. Kuitenkin sain sillä jo menetetyksi luulemani useaan kertaan kastuneet laakerit pyörimään ihan hyvin ja jopa ihan mukavalla äänellä. Katsotaan niiden nopeus sitten tänään. Mutta voin palata tähän asiaan jossain vaiheessa paremmin.

Ihan ylälaidassa on pikkukuva tyypillisestä nivalalaisesta maisemasta vesitornista kuvattuna. Tässä isommassa kuvassa näkyvä pikkunyppy taustalla on Nivalan suurin mäki(!), jossa myös sitä "uimarengasta" kävin vetämässä. Eli aika tasasen laakeeta on.