Vanhat taidot eivät ruostu

Palauttavaa pyörittelyä

Kahden tempopäivän jälkeen kävin tänään tunnin verran ajelemassa maantiepyörällä ihan "kävelyvauhtia" eli kevyttä pyörittelyä ja tekipä hyvää. Monestihan se todella kevyt lenkki palauttaa paremmin kuin puhdas lepo. Siltä se tänäänkin tuntui. Siinäpä ne tärkeimmät tänään, lyhyestä virsi kaunis :-D

Pirkkala 15.16,0

Viikkotempot jatkuivat edelleen omilla ennätysvauhdeilla. Hieman aamusella tuntui eilinen veto ja verrytellessä ennen Pirkkalan tempoa jalat tuntuivat kuitenkin kohtuullisen virkeiltä, mutta eivät läheskään täydellisen hyviltä. Itse tempossa parin kolmen kilsan kohdilla tuntui taas jo todella pahalta, mutta puolimatkaan kuitenkin ihan hyvällä ajalla. Loppu oli jälleen kerran täyttä tuskaa, mutta niinhän sen kai pitääkin olla. Aika oli kuitenkin ihan hyvä 15.16,0 eli 11 sekuntia kovempaa kuin viime viikolla ja olikohan keskari nyt 41,2 km/h. Tuloslistakin näyttää siinä mielessä mukavalta, että mun edessä oli pelkkiä elite-sarjan miehiä ja kärjessä kortteliajon Suomen mestari viime viikonlopulta. Se mies menee kyllä isoa kovaa; ei voi muuta kuin ihalla Tommi Martikaisen vauhtia. Mutta kaiken kaikkiaan tämä oli hyvä tempoviikko ja tästä on todella hieno jatkaa. Tulossa on vielä muutamat viikkotempot ja mm. tempoajon aluemestaruuskisat.

Marilyn sai kyytiä

Maailmassa meinaa olla nykyään aika paljon kaikenlaista kitinää. Itsekin vois tietysti kitistä, että tämä helevetin flunssa ei varmaan lopu ikinä. Mutta mitäpä suotta, sillä kyllä se varmaan jossain vaiheessa helepottaa. Positiivisuus ennen kaikkea :)

Keskiviikko on tietysti myös tempopäivä. Vaikka nokka vähä tuhisee niin ei muuta kuin kohti Sorilaa. Reilu kymppi verryttelyä ja jalka tuntui kuitenkin kohtuullisen virkeältä. Itse kisassa sitten aika oli hyvä 14.21,1 eli parannusta viime viikkoon 13,3 sekkaa! Se oli hyvä veto, puolimatkaan edelleen ehkä hieman liian kovaa ja lopun nousuissa tuli liikaa hyytymistä. Mutta kaiken kaikkiaan täytyy olla todella tyytyväinen. Keskarikin on tuossa vauhdissa jo 41,8 km/h. Eli todellakin se Marilyn siinä perseen alla saa jo ihan hyvää kyytiä :D

Kisan päälle kympin verran verryttelyä. Huomenna torstaina taas Pirkkalan tempo. Toivottavasti hengitystiet eivät taas ottaneet nokkiinsa ja aiheuttaneet takapakkia flunssan suhteen, joka toivottavasti on kuitenkin häipymässä pikku hiljaa. Mutta katellaanpa taas huomenissa.

Lisää pyöräilykuvia EM-triathlonista

EM-triathlon Tampereella

Kävin aamupäivällä seuraamassa Tampereella triathlonin pitkien matkojen EM-kisaa. Suomalaisittain oli mitä loistavin kisa, sillä Jarmo Hast nappasi upeasti hopeaa. Kulta- ja pronssimitalit menivät Espanjaan. Yleisöä oli hienosti Ratinan stadionin ympäristössä seuraamassa kisaa. Alla muutama tunnelmapala kisasta.

Se yksi syy parantuneeseen tempovauhtiin on tässä

Huono päivä, mutta ennätys

Pirkkalan temposta jäi tänään hieman kaksijakoiset fiilikset. Tunne oli päivällä ihan ok ja jalatkin olivat eilisen tempon jäljiltä kohtuullisen virkeät. Mutta jo verrytellessä huomasi, että ihan paras päivä ei ole. Lisäksi nenäkin on edelleen aika tukkoinen. Sitten vedin taas ekan parin minuutin aikana semmoisen poltteen reisiin ettei pahemmasta väliä :) Tosin huippunopeuskin meni siinä yli kuudenkympin, onhan sekin jotain. Loppu olikin sitten happojen kanssa taistelua. Maksimisykkeet kävivät 174:ssä. Olin vaan niin hapoilla ja väsynyt ettei sykkeetkään kajahtaneet enää tappiin. Loppuaika 15.27,0. Oma Pirkkalan radan ennätys parani 7,5 sekkaa. Ihan ok tyystin paskalla vedolla.

Tuloksia kun kattelee netistä niin mun aika on siellä 14.27,0 !! Mutta siinä on minuutin virhe. Ajanottoporukka piti kuitenkin omasta mielipiteestään tiukkaan kiinni; no ei sen väliä. Ehkä mä vielä joskus vedän sellaisia elite-miesten aikoja :) Pääasia, kun itse tiedän aikani. Nyt keskari kuitenkin Pirkkalassakin luokkaa 40,75 km/h.

Toipilaana ihan ok vetoja tuli vedettyä tällä viikolla. Eilen ennätys parani 46 sekuntia ja tänään paskalla vedolla 7,5 sekkaa. Parantuneeseen vauhtiin on syynsä. Huomenna paljastan ainakin yhden syyn; pysykää sivuilla :D

Sorila 14.34,4

Sen verran alkoi flunssa eilisen tienoissa helpottamaan, että pystyin lähtemään tänään Sorilaan ajamaan viikotempon. Toipilaanahan tässä tietysti ollaan, nokka tuhisee edelleen ja niistää saa, mutta kurkku on ihan ok ja olo kaikin puolin virkeä. Viikonloppuna kävin pari kevyttä pk-lenkkiä tunteen mukaan, maanantaina pidin lepopäivän, sillä olo oli silloin vielä kovin tukkoinen varsinkin kovan työpäivän päälle. Eilen pyöriteltiin Paten kanssa ruokatunnilla 50km ihan hissukseen. Mullakin taisi olla keskisyke 114.

Rohkenin siis kuitenkin lähteä Sorilaan. Sorilan tempon olen vetänyt aikaisemmin vain kerran, heinäkuun alussa aikaan 15.20 ja osia. Reittihän on siellä prikulleen 10km. Ihan hieno temporeitti, mutta pinnaltaan alkaa olla jo toivottoman huono, sillä halkeamia on yllin kyllin. Olosuhteet olivat tänään ihan ok. Mennessä hieman vastainen tuuli kuitenkin. Itselläni alku oli hieman liian kova eli vauhdinjako ei ihan nappiin. Tosin noitten vastatuulten kanssa se on aina hieman vaikeaa. Aika kuitenkin 14.34,4 !! Parannusta heinäkuusta 46 sekkaa, ihan bueno :) Keskari taitaa olla tuossa vauhdissa jo 41,1 km/h. Tästä on hyvä jatkaa... huomenna Pirkkalaan...

Niin ja se mun lääkärihän teki mulle lähetteen verikokeisiin ja allergiatestiin (prick-testiin), mutta enhän mä niihin ole vielä kerinny. Ei ole aikaa aamusella mennä mummojen ja pappojen kanssa jonottelemaan labraan. Pakko olis varmaan kuitenkin vääntäytyä joku aamu. Mutta tuskinpa mulla näissä vauhdeissa taitaa kuitenkaan mykoplasmaa olla :D

No joo, käytiin me välillä maissakin

Risteilykuvia

Jos ei juttu luista eikä tekstiä synny niin ainahan sitä voi pistää kuvia näkyville :))

Lääkäriin ja verikokeisiin

Tiistaina löi taas jonkinlaisen hengitystietulehduksen päälle. Kurkkukipua ja kuivaa yskää voimattoman ja väsyneen olon lisäksi. Mikäs siinä, pikkuflunssiahan sairastellaan silloin sun tällöin. Itse lähinnä kerta vuoteen. Mutta nyt on jo neljäs kerta viiden kuukauden sisään. Kevään ja alkukesän flunssat menivät suht sujuvasti ohi, mutta juhannusviikolta yli 4 viikkoa vaivannut yskä jo hieman huolestutti ja nyt heti uutta taas. Ja toisekseen perheessämme ei ole kenelläkään muulla ollut mitään.

Pakko oli ottaa tänään linkki lääkärille ja huomenna menenkin hänen vastaanotolleen. Hän tekee lähetteen verikokeisiin ja katsoataan onko taustalla esim. kesän "hitti" eli mykoplasma. Sehän oireilee monin tavoin, kovana ja lievempänä ja siihen liittyy juuri pitkään jatkunutta kuivaa yskää ja kuumeilua. Itselläni nyt kuumetta ei ole ollut eikä yleiskuntokaan ole ollut mahdottoman heikko. Mutta eiväthän kaikki edes välttämättä huomaa sen sairastamista. Allergia on tietysti yksi mahdollisuus, mutta jotenkin en siihenkään usko. Lieneekö vaan normiflunssaa... Mutta eiköhän ne selviä aikanaan.

Se tässä nyt hieman harmitti, että tänään olisi ollut taas tempopäivä ja mahdollista pistää taas aikaa paremmaksi; varsinkin kun olosuhteet olisivat olleet oikeinkin hyvät. Mutta tuleehan niitä uusia tilaisuuksia... seuraava heti ensi viikolla, kunhan tämä pikkuflunssa tästä taas menee ohi.

Loma ohi ja ei muuta kuin töiden pariin

Viikon verran tuli lomailtua. Muutama päivä meni siellä Ylitornion nurkilla kuten viime viikolla kirjoittelinkin. Viikonloppuna käytiin perheen kanssa Helsingistä Tukholman risteilyllä ja lystiä oli. Nyt onkin sitten aika taas painaa tiukasti töitä.

Viime viikolla kertyi treeniä hiukan päälle 10 tuntia. Sunnuntai ja maanantai olivat sen päälle lepopäivät. Lepopäivät tekivät hyvää ja tänään oli taas aika painua lenkille. Pyöräilyä 1.15h. Vartin verryttelyn jälkeen vedin edestakaisen kympin VKII-tasolla aikaan 15.03. Ihan ok vauhtia, lentävällä lähdöllä tosin. Päälle sitten 45 minuuttia PK-tasolla.

Rullaluistelun SM-maraton olisi ensi viikon lopulla. Luistimilla en ole käynyt kertaakaan Ahveniston sauvakisan jälkeen. Sen perusteella ei siis ole mitään asiaa koko kisoihin. Ahvenistolla kastuneet laakerit olen kyllä putsannut, joten sen puolesta kaikki :) Mutta pitää miettiä vielä osallistumista, katsellaan...

Liikunnan riemua trampalla Kasperin malliin

Heinäkuun ulkoilut

Viime aikoina nämä jutut ovat olleet hyvin positiivissävytteisiä, mutta mikäs siinä, kun elämä on mallillaan ja homma toimii. Eikä noita kestävyysjuoksijoita ja keihäänheittäjiäkään jaksa aina arvostella. Eli jatketaan samalla positiivisella linjalla ja tehdään yhteenveto heinäkuun liikunnallisista harrastuksista. Aika lailla sillä tunti/päivä -periaatteella on näköjään liikuttu. Toisekseen heinäkuun aikana tuli todella hyvää rytmitystä; oli kovaa viikkoa ja todella kevyttä viikkoa.

Heinäkuussa tuli 25 harjoitusta ja ajallisesti 32h. 18min. 36sek. sekä matkallisesti 728,1km. Keskisyke näyttää olleen 133 ja fiiliksen keskari edelleen siellä hymyn puolella...tottakai.

Pyöräily 15.02h 413,km
Rullaluistelu 11.48h. 281,5km
Voimaharjoittelu 3,05h.
Juoksu 1.19h. 19,8km
Maastopyöräily 1.08km 13,3km

Niin ja sarjassamme turhaa tietoa: kuukauden maksiminopeus löytyy tällä kertaa rullaluistmilla ja on 65,3 km/h :)

Eli liikunta on kivaa, vetää suun hymyyn ja sen kunniaksi voi vaikka vähän tuuletella!

Yksi kesän hienoimmista harjoituksista

Tämän viikon lomailemme koko perheen voimin. Kolme päivää menee appiukon luona Ylitorniossa. Pyörä on mukana, joten on hauska heittää hyvää lenkkiä paikallisissa maastoissa. Maanantaina kävin tutkimassa paikkoja Aavasaksan suunnassa tuollaisen 65 km:n lenkin. Samalla päätin myös tämän päivän harjoituksen, joka tulisi olemaan ylämäkivetoja Aavasaksan huipulle "sopiva" määrä. Matkaa vaaran risteyksestä Keisarinmajan kupeeseen tuli n.2,9 km ja korkeuseroa lähes 200m. Jyrkimmissä kohdissa prosenteja on ihan mukavasti :)


Niinpä tänään tiistaina sinne. Ilma oli upean aurinkoinen. Verryttelyksi Pekanpäästä Aavasaksan nousn alkuun 28km mukavaan myötätuuleen. Ensimmäinen nousu satulasta aikaan 9.45. Syke käväisi lopussa hieman päälle 170. Ja ei muuta kuin alas. Nopeus oli jotain kuudenkympin luokkaa, kun ei yläpäässä olevissa kurveissa usakalla oikein laskettaa, kun turisteja kaahaa vastaan välillä aika kovaakin.

Toisen nousun vedin suurimmaksi osaksi putkelta ja johan rupes tuntumaan. Aika oli nyt 10.02 ja syke kävi pariin otteeseen 175:ssä. Kolmas taas satulasta ja hitain näistä nousuista 10.53. Neljäs osin putkelta ja satulasta 10.28 ja viides 10.33. Sykkeet pyörivät nousunn alkuosissa ana kynnyksen alapuolella ja lopun todella jyrkissä ana kynnyksen yläpuolella.

Viisi nousua oli tällä kertaa todellakin riittävästi. Jos muutaman olisi vielä vetänyt niin olisi alkanut välitykset tai voimat loppumaan tai siis todennäköisesti molemmat :) Lopuksi verryttelyä lähes tunti ja mutka vielä Ainovaaralla Karemajojen pihassa, jonne tulee myös nousumetrejä jokunen.

Mutta kaiken kaikkiaan todella mielenkiintoinen ja kova harjoitus, joita ei pääse tässä mittakaavassa tuolla kotipuolessa tekemään. Suunnon mittariini ei ole oikein kalibroitu noita oikeita korkeuslukemia, mutta sports-tracker näytti, että nousuun lähdettiin sieltä 100m merenpinnan yläpuolelta ja nousun päällä lukema oli himpun päälle 275m. Mutta todellakin ehdottomasti yksi kesän hienoimmista ja nautittavimmista harjoituksista ja lenkin jälkeen maistui munkki, vaikka se ei varmaan sitä parasta urheilumiehen ravintoa kai olekaan :) Korkeuskäppyröitä vois löytyä mun movescountista: http://www.movescount.com/moves/move2477942 (jostain syystä en saanut suoraa linkkiä tuohon, mutta käypä se kopioi-liitä -periaattellakin)

Häijään Hölkkä

Viime lauantaina järjestettiin 17 vuoden tauon jälkeen perinteikäs Häijään Hölkkä. Viime talvena saimme päähämme herättää tämä aikoinaan hyvin suosittu tapahtuma henkiin. Aikoinaan kisan järjesti Häijään Kunto -niminen seura, mutta kun sitä ei enää ole niin Häijään koulupiirin asukasyhdistys otti hommasta järjestämisvastuun. Pääpromoottorina oli meidän Hannele. Hyvä valmistautuminen pitkin talvea poiki hyvän tapahtuman ja tästä on hyvä jatkaa tulevina kesinä.

Palaute oli kaikin puolin loistavaa. Vaativa reitti sai hyvää palautetta. Pitempi reitti oli 13,2km ja korkeuseroakin äärettömän kauniilla reitillä oli 68m. Reitin merkkaamiseen käytimme hyvin paljon energiaa käyttäen merkitsemiseen kreppinauhoja, sprayta tienpintaan risteyksissä, viittoja ja luonnollisesti liikenteenohjaajia. Lyhyempi reitti meillä oli 8,5km, joka oli myös maastollisesti hieman helpompi.

Palkinnot meillä olivat hyviä. Pokaalit parhaille ja arvontapalkintoja todella paljon. Pääpalkintona Suunnon sykemittari ja lisäksi esim. Sodastream, radio ym... Kaikille osallistujille osallistumismaksuun sisältyi Buff-tyylinen Häijää Hölkkä -putkihuivi. Paikallinen K-market sponssasi osallistujille banaanit ja lakupötkyt. Todella hyvin paikalliset yritykset lähtivät hommaan mukaan.

Omalla kohdalla päävastuu oli reitin suunnittelusta, kuuluttamisesta ja yleisestä suunnittelusta, koska jonkun verran on tullut käytyä erinäköisissä urheilutapahtumissa. Homma oli kaikin puolin mielenkiintoista ja luonnollisesti tyytyväisyyttä lisäsi se, että kaiki meni hyvin ja suuri työmäärä etukäteen kannatti.

Osallistujia oli aikuisten sarjoissa 40 ja lasten minimaratonilla 12. Määrään olimme tyytväisiä, koska ensimmäinen kerta pitkään aikaan on aina ensimmäinen kerta. Toisekseen naapuripaikkakunnalla oli valitettvasti samaan aikaan juoksutapahtuma, joka vetää myös porukkaa. Tämän yhteensattumanm pyrimme välttämään ensi vuonna yhteistyössä heidän kanssaan. Nythän halusimme tämän meidän tapahtuman Häijään markkinaviikonlopulle; markkinathan ovat aina heinäkuun viimeinen sunnuntai. Mutta ajankohtaa mietimme tarkkaan ensi kesäksi.

Mutta kaikki meni tosiaan niin hyvin ja kiitosta ja palautetta on tullut myös sähköpostiin jälkikäteenkin. Niinpä uskon, että Häijään Hölkällä on jälleen edessään ihan hyvä ja jopa loistava tulevaisuus. Kiitos kuuluu tietysti Hannelelle ja koko ydinporukalle sekä isolle talkooporukalle, mutta tottakai etenkin kaikille juoksijoille.

Ai niin, päämatkan voittaja oli Pasi Huhtala Tampereen Pyrinnöstä ajalla 47.11. Samalla Pasi sai vuodeksi haltuunsa Häijään Hölkän kiertopalkinnon. Mies piti hölkkää hyvänä valmistautumisena SM-maratonille Helsingissä kolmen viikon päästä. Miehen meno näytti hyvältä, joten mielenkiintoista nähdä miten mies menestyy Helsingissä.