Miksi pyörä ei kulkenut?

Piti siis palata syihin, että miksi viime kesän pyöräilyvauhtini oli niin paskaa. Sinällään ei todellakaan tarvitse olla mikään fakiiri tai selvännäkijä tietääkseen syyt. Olenhan monta kertaa täälläkin kirjoittanut, että pyöräilijäksi tullaan pyöräilemällä, pyöräilemällä ja pyöräilemällä. Tämä ei ole omalla kohdallani toteutunut ja vielä, kun oma pyöräilytaustani on hyvin vähäinen niin on virhe pyöräillä niin vähän. 

Edellistalvena sisäpyöräilyä oli suhteessa aika paljon ja hiihtoa vain n. 300km. Viime talvena taas hiihtoa tuli n. 1000km ja sisäpyöräilyä vain 38h. eli suhde kkäntyi ihan päälaelleen. Hiihtoa hyvänä pk-harjoitteluna lainkaan väheksymättä, mutta näin vähäisellä pyöräiltaustalla pyöräilyä pitää vaan tulla. Toisekseen se tärkein aika ajamisen suhteen eli maalis-huhtikuu oli minulla sitä vähäisimmän harjoittelun aikaa. Muutin yritykseni maaliskuun alussa isompiin tiloihin ja siinä kevät meni töiden parissa ja minimaalisella treenillä. Sitten alkoikin jo viikkotempot ja olin selvästi jäljessä edelliskesän tasostani. Kansallisia kisoja oli aika vähän ja kesän harjoittelusta tuli aika tasapaksua ja toisekseen yritin tehdä liikaa vain tuottavia harjoituksia ja se sinällään tylsä matalatehoinen perusharjoittelu, jota pitää kuitenkin tulla, oli suhteessa hyvin pientä. Näinpä sieltä se huippukunto jäi tulematta.

Huippukuntoa yritin saada mastersien SM-kisoihin elokuun lopulle. Siellä kisa päättyi keskeytykseen rengasrikkoon n. 4km ennen maalia. Sinällään huippukunnossa en siellä ollut ja kärkeen olisi ollut eroa minuuttikaupalla. Näiden kisojen jälkeen olinkin 1,5 viikkoa kokonaan ajamatta. Sitten menin Säijän viikkotempoon ja ajoin ihan ok 27.11. Sitten parin päivän päästä aluecupin 16km taas hiukan paremmin 23 minuutin seutuville ja ja siitä parin päivän päästä Ruskon tempo, jossa erittäin hyvä 3:s sija hyvällä ajolla. Se oli kesän paras veto ja samalla viimeinen kisa. Viimeinen pari viikkoa kesästä siis pelkkää kisailua ja tulokset hyviä. Tästäkin voi vetää omat johtopäätökset.

Kokonaisharjoitusmäärä viimeisen vuoden aikana oli n. 380h. eli tavoitteena ollut tunti/pvä harjoittelua toteutui. Mutta painotukset olivat pielessä, jos tavoitteena on liikuttaa aika-ajopyörää mahdollisimman kovaa. Ja itse pyöräilyä tuli suorastaan hävettävän vähän; selvästi alle 2000km. Kahvakuulan myötä lihaskestävyys on vähintäänkin loistava ja etenkin keskivartalon lihaskunto parempi kuin koskaan. Puhdasta voimaharjoittelua oli kuitenkin hyvin vähän ja sitä on tarkoitus lisätä jatkossa. Perusvoimatasoja tulen nostamaan ylemmäs ja ihan perusliikkeiden myötä kuten kyykky, maastaveto, rinnalleveto ym... Suuri rakkauteni kahvakuulaharjoittelu pysyy luonnollisesti mukana toiminnallisen harjoittelun aatelina. Viime talven minimaalinen sisäpyöräily tullee tuplaantumaan tai sitten otan tavoitteeksi sen kavereiden mainostaman vähintään 100 tunnin sisäpyöräilyn.

Tämä kuitenkin tällä erää, sillä nyt lähden punttien pariin. Ohjelmassa kyykky 8x10x, maastaveto 5x10x, prässi 5x10x, rinnalleveto 5x10x ja verryttelyt Wattbikellä. Treenailemisiin!!!