Tulihan se sieltä, nimittäin se 16 minuutin alitus Pirkkalan tempoissa. Oma ennätys parani 6,5 sekuntia ja aika oli nyt 15.57,3. Keskivauhdiksi se tekee tällä 10,5 km:n matkalla 39,5km/h. Edelleen parannettavaa on paljon ja eiköhän siitä kesän mittaan tipu vielä jonkin verran. Nytkin eka puolikkaalla kääntöpaikalle saakka vedin ehkä hieman ylikovaa ja se kostautui hieman paluumatkalla. Välitysten puolesta pystyin nyt vetämään keskimäärin pykälää isommalla välityksellä ja se tuntuu olevan oikea suunta. Samalla olen pystynyt muuttamaan ajoasentoa oikeammaksi eli käsiä ja kyynärpäitä hieman edemmäs, olkapäät suoraan kyynärpäiden yläpuolelle ja sitä kautta persausta lähemmäs satulan kärkeä. Tämän kaiken seurauksena saan enemmän vääntöä etenkin isommalla välityksellä ajaessa. Tuntuu, että suunta on oikea ja siitä tuntuu myös Omega tykkäävän :) Mutta on se tosiaan niin siistiä käydä vetämässä noita tempoja ja ennen kaikkea tulee ihan hemmetin hyvä harjoituksia. Ja onhan sieltä ensimmäisestä vedosta tullut parannusta jo reilusti yli 1,5min ja se jos mikä motivoi myöskin hauskuuden ohella :)
Kesäkuu alkaa olla finaalissa ja kesäkuussa tuli kuntoiltua ihan mukavasti. Itse asiassa määrällisesti hieman enemmän kuin mulla keskimäärin:
Kesto yhteensä: 34:11'31.5 tuntia matka yhteensä: 706,4km
Pyöräily 18:31'00.9 tuntia 520,7km
Rullaluistelu 5:19'30.4 tuntia 119,3km
Voimaharjoitukset 5:12'15.4 tuntia
Rullahiihto 2:14'32.5 tuntia 37,69km
Juoksu 2:11'00.3 tuntia 18,66km
Maastopyöräily 0:43'12 tuntia 10,01km
Ihan hyvä kuukausi. Yhteensä 29 harjoitusta. Harjoitusten keskisyke 130 ja fiiliksen keskiarvo pysyy kuten pitääkin siellä hymynaaman puolella.
Pyöräilyä alkaa olla ja itse asiassa taitaa jo olla enemmänkin kuin koko viime kesänä yhteensä. Sitten tietysti rullaluistelun määrä on romahtanut viime kesään verrattuna. Mutta toisaalta rullaluistelun määrä tulee lisääntymään heinä-elokuun aikana. Tästä on hyvä jatkaa; liikunta on kivaa!!!!!!!!!!!!
torstai 30. kesäkuuta 2011
keskiviikko 29. kesäkuuta 2011
Kestävyysurheilun asialla
En muista olenko aiemmin muistanut kehua loistavaa kestävyysurheiluun keskittyvää suomalaista nettisivustoa www.hevoskuuri.fi. Mutta nyt ainakin muistan. On nimittäin nettisivusto meikäläiseen makuun, sillä se kirjoittaa lähinnä kestävyysjuoksusta, hiihdosta, pyöräilystä, triathlonista ja suunnistuksestakin. Uutisia ja haastatteluja tulee sekä Suomesta että maailmalta. On keskustelupalstaa, kolumneja ja asiaa myös valmennuksesta ym. niin ja nykyään myös myytäviä tuotteita. Kannattaa käydä tutustumassa, sillä on todellakin sivusto kestävyysurheilun asialla. Nyt on esim. hyvää raporttia Vuokatin Aateli Race -kilpailusta.
Tosiaan itseäni kiinnostaa seurata tiivisti juuri kyseisiä kestävyyslajeja, mutta tuo suunnistus on jostain syystä kaikista vierain. Kyllähän sitä seurailee nykyään telkkarista ihan ok mielenkiinnolla, koska kaiken maailman GPS-seuranta on tullut mukaan helpottamaan seuraamista ja tuomaan oivaa mielenkiintoa siihen. Oma suunnistuksen harrastaminen ei ole koskaan oikein innostanut. Silloin aktiivihiihdon aikoina tuli muutamat iltarastit käytyä ihan harjoitusmielessä ja joskus rastit löytyivät ja joskus jopa eksyminen oli lähellä. Armeijan aikana AUK-ssa eka kurssin suunnistusmestaruuksista taistellessa tuli muistaakseni joku älytön pummi. Mutta kakkosjakson suunnistuskisan voitin !?!! Se juostiin Kajaanin Vimpelivaaran pururadan ympäristössä eli siloin jo tutuiksi tulleissa maastoissa. Vedin pätkät purulla sen minkä kintuista pääsin ja rastit kävin puikkaamassa nopeasti sieltä metsän puolelta tuttuja kun maastonkohdat olivat ja ilman pummeja :) Eli oli aikas juoksupainotteinen rata ja voitto tuli; eikä siitä kisasta just helvetti soikoon saanu edes mitään kunniamerkkejä :))
Viimeisin suunnistuskokemus kilpailumielessä on 90-luvun alkupuolelta Lapin Tunturisuunnistuskisoista, jotka silloin käytiin Levillä. Nehän juostaa pareittain ja oma parini oli suunnistaja/hhihtosuunnistaja Lasse; opiskelukaverini. Se oli helppoa, sillä löin lähdössä kartan perstaskuun ja juoksin radan Lassen perässä. Oltiin eka päivän jälkeen sarjassamme jopa 7:s, mutta toisena päivänä yhden erittäin huonon reitinvalinnan jälkeen putosimme sinne jollekin sijalle 12. Mutta hauskaa oli ja kunnon pitkiä kisoja, jalat olivat hyvinkin kipiänä monta päivää eli tunsi urheilleensa. Se suunnistuksesta...
Hieman kävin tänään kokeilemassa rullilla lyhyitä vetoja ja eihän siitä oikein mitään tullu. Verkkaa parikymmentä minsaa ja sen päälle 10x200m tuollaista ajallisesti Usain Boltin vauhtia :)) tosin lentävällä lähdöllä. Oikein mihinkään ei oikeasti päässy, ei lähellekään sitä vauhdin hurmaa, mitä se parhaimmillaan on. Mutta positiivista oli se, että vedot pystyin vetämmän rennommin kuin monesti aiemmin; turha puristus oli poissa. Mutta eihän sitä näillä tämän kesän määrillä voi sikakovaa mennäkään...vielä :) Verryttelyt päälle hieman hapuillen teknikkaa hakien ja konaisuudessaan tunnin mukava harjoitus eli Silakan Timpan sanoin: "kotiasiat on kunnossa ja rullaluistelu on kiva laji."
Tosiaan itseäni kiinnostaa seurata tiivisti juuri kyseisiä kestävyyslajeja, mutta tuo suunnistus on jostain syystä kaikista vierain. Kyllähän sitä seurailee nykyään telkkarista ihan ok mielenkiinnolla, koska kaiken maailman GPS-seuranta on tullut mukaan helpottamaan seuraamista ja tuomaan oivaa mielenkiintoa siihen. Oma suunnistuksen harrastaminen ei ole koskaan oikein innostanut. Silloin aktiivihiihdon aikoina tuli muutamat iltarastit käytyä ihan harjoitusmielessä ja joskus rastit löytyivät ja joskus jopa eksyminen oli lähellä. Armeijan aikana AUK-ssa eka kurssin suunnistusmestaruuksista taistellessa tuli muistaakseni joku älytön pummi. Mutta kakkosjakson suunnistuskisan voitin !?!! Se juostiin Kajaanin Vimpelivaaran pururadan ympäristössä eli siloin jo tutuiksi tulleissa maastoissa. Vedin pätkät purulla sen minkä kintuista pääsin ja rastit kävin puikkaamassa nopeasti sieltä metsän puolelta tuttuja kun maastonkohdat olivat ja ilman pummeja :) Eli oli aikas juoksupainotteinen rata ja voitto tuli; eikä siitä kisasta just helvetti soikoon saanu edes mitään kunniamerkkejä :))
Viimeisin suunnistuskokemus kilpailumielessä on 90-luvun alkupuolelta Lapin Tunturisuunnistuskisoista, jotka silloin käytiin Levillä. Nehän juostaa pareittain ja oma parini oli suunnistaja/hhihtosuunnistaja Lasse; opiskelukaverini. Se oli helppoa, sillä löin lähdössä kartan perstaskuun ja juoksin radan Lassen perässä. Oltiin eka päivän jälkeen sarjassamme jopa 7:s, mutta toisena päivänä yhden erittäin huonon reitinvalinnan jälkeen putosimme sinne jollekin sijalle 12. Mutta hauskaa oli ja kunnon pitkiä kisoja, jalat olivat hyvinkin kipiänä monta päivää eli tunsi urheilleensa. Se suunnistuksesta...
Hieman kävin tänään kokeilemassa rullilla lyhyitä vetoja ja eihän siitä oikein mitään tullu. Verkkaa parikymmentä minsaa ja sen päälle 10x200m tuollaista ajallisesti Usain Boltin vauhtia :)) tosin lentävällä lähdöllä. Oikein mihinkään ei oikeasti päässy, ei lähellekään sitä vauhdin hurmaa, mitä se parhaimmillaan on. Mutta positiivista oli se, että vedot pystyin vetämmän rennommin kuin monesti aiemmin; turha puristus oli poissa. Mutta eihän sitä näillä tämän kesän määrillä voi sikakovaa mennäkään...vielä :) Verryttelyt päälle hieman hapuillen teknikkaa hakien ja konaisuudessaan tunnin mukava harjoitus eli Silakan Timpan sanoin: "kotiasiat on kunnossa ja rullaluistelu on kiva laji."
tiistai 28. kesäkuuta 2011
Rullaluistelua
Viime viikolla tuli kuta kuinkin tuplattua kesän rullaluistelumäärät. Ennen juhannusviikkoa oli kasassa peräti 4 rullislenkkiä ja viime viikolla kävin jo kolmasti vetelemässä. Keskiviikkona 32km jonkin sorttista vauhtileikittelyä. Sitten juhannusaaton perinne eli piiitkä luistelulenkki siirtyi Nivalan todella vetisten juhannussaattosäiden vuoksi juhannuspäivän aamulle. Tuloksena pikkusen päälle 50km nautiskellen hienosta ilmasta ja Nivalan hyväpintaisista teistä. Samaisella lenkillä vastaan tuli peräti kolme sauvarullaluistelijaa ja yksi rullahiihtäjä. Eli kyllä ainaski Nivalassa harrastellaan vielä sauvarullaluistelua. Sunnuntaille jäi sitten pienimuotoinen yhdistelmälenkki pyöräily+rullaluistelu+juoksu; tosin ei mikään pitkä harjoitus, mutta mielenkiintoinen :)
Eli nyt kun tässä on rullailtu jo niin hemmetin paljon niin maksoinpa eilen sitten myös rullaluistelulisenssin :) Jos sitä vaikka ehtis sinne elokuun SM-kisoihin jonkunlaiseen kuntoon. Tosin kylläpä tuonne Kakskerran upeisiin maastoihinkin tuli ilmoittauduttua. Sinne voi tosin lähteä ns. paineettomassa tilassa, sillä ei näillä kilometreillä paljon kärjessä hilluta, mutta mukavaa tulee varmasti olemaan.
Viime viikon Sorilan tempo jäi ajamatta, kun viikolla iski flunssan oireita ja etenkin joku ihmeellinen yskä ja se on tosin jatkunut edelleenkin. Mitään kurkkukipuja ei tosin ole, pelkkä yskä. Jotenkin tuntuu, että olisko jotain allergista, koska jonkinlaiset hengitystieoireet liittyy aika usein mun puuhommiin. Nytkin olen parin viikon aikana hiljalleen pinonnut lähemmäs 10 mottia halkoja ja olisiko niiden pöly jotenkin ärsyttänyt. Useimmiten nimittäin nämä puuhommat on aiheuttanut pientä ärsytystä hengitysteihin... tiedä häntä. Tänään on sitten kuitenkin taas puut lopulta pinossa. Mutta harmi, kun tempot jäi viime viikolla väliin ja nimenomaan tuo Sorilan tempo, johon en ole aiemmin ehtinyt mukaan. Lisäksi yskän takia tuli muutenkin pari ylimääräistä lepopäivää... harmi :) Mutta torstaina taas paluu tempoihin Pirkkalassa uutta ennätysaikaa tavoitellen.
Niin ja lauantaina alkaa sitten taas 3 viikon juhla-aika eli Tour de France. Hienoa! Kovasti oli pitkin talvea suunitelmissa lähteä sinne Grenobleen ja näkemään ainakin ne 3 etappia. Mutta se nyt tällä kertaa jäi. Tosin lopulta olisin joutunut muutenkin perumaan, koska vaimolle tehdään juuri ko. viikolla pieni operaatio TAYS:ssa. Eli nytkin seuraan Touria tiiviisti telkkarista entiseen malliin. Käyhän se niinkin ja joskus vielä paikan päällekin, kenties ensi vuonna...
Ai niin, päivän harjoitus tänään viikon tauon jälkeen pyörällä: 10 km verryttelyä ja sen päälle 10x2min kovaa (VKII - VK/MK) 3 min palautuksella ja päälle verryttelyt. Kuudennen vedon jälkeen alkoi jo hieman kulkea. Tarkoituksena oli hakea hieman vauhtia ja terävyyttä...
Eli nyt kun tässä on rullailtu jo niin hemmetin paljon niin maksoinpa eilen sitten myös rullaluistelulisenssin :) Jos sitä vaikka ehtis sinne elokuun SM-kisoihin jonkunlaiseen kuntoon. Tosin kylläpä tuonne Kakskerran upeisiin maastoihinkin tuli ilmoittauduttua. Sinne voi tosin lähteä ns. paineettomassa tilassa, sillä ei näillä kilometreillä paljon kärjessä hilluta, mutta mukavaa tulee varmasti olemaan.
Viime viikon Sorilan tempo jäi ajamatta, kun viikolla iski flunssan oireita ja etenkin joku ihmeellinen yskä ja se on tosin jatkunut edelleenkin. Mitään kurkkukipuja ei tosin ole, pelkkä yskä. Jotenkin tuntuu, että olisko jotain allergista, koska jonkinlaiset hengitystieoireet liittyy aika usein mun puuhommiin. Nytkin olen parin viikon aikana hiljalleen pinonnut lähemmäs 10 mottia halkoja ja olisiko niiden pöly jotenkin ärsyttänyt. Useimmiten nimittäin nämä puuhommat on aiheuttanut pientä ärsytystä hengitysteihin... tiedä häntä. Tänään on sitten kuitenkin taas puut lopulta pinossa. Mutta harmi, kun tempot jäi viime viikolla väliin ja nimenomaan tuo Sorilan tempo, johon en ole aiemmin ehtinyt mukaan. Lisäksi yskän takia tuli muutenkin pari ylimääräistä lepopäivää... harmi :) Mutta torstaina taas paluu tempoihin Pirkkalassa uutta ennätysaikaa tavoitellen.
Niin ja lauantaina alkaa sitten taas 3 viikon juhla-aika eli Tour de France. Hienoa! Kovasti oli pitkin talvea suunitelmissa lähteä sinne Grenobleen ja näkemään ainakin ne 3 etappia. Mutta se nyt tällä kertaa jäi. Tosin lopulta olisin joutunut muutenkin perumaan, koska vaimolle tehdään juuri ko. viikolla pieni operaatio TAYS:ssa. Eli nytkin seuraan Touria tiiviisti telkkarista entiseen malliin. Käyhän se niinkin ja joskus vielä paikan päällekin, kenties ensi vuonna...
Ai niin, päivän harjoitus tänään viikon tauon jälkeen pyörällä: 10 km verryttelyä ja sen päälle 10x2min kovaa (VKII - VK/MK) 3 min palautuksella ja päälle verryttelyt. Kuudennen vedon jälkeen alkoi jo hieman kulkea. Tarkoituksena oli hakea hieman vauhtia ja terävyyttä...
perjantai 24. kesäkuuta 2011
tiistai 21. kesäkuuta 2011
Muutama kuva Tampereen Eliittikisoista
Yllä Leo-Pekka Tähti vammaisurheilun maailman kuumimmasta kärjestä. Tampereen Eliittikisoissa mies kelasi 100m:llä maailman tämän vuoden kärkiajan 14.02.
maanantai 20. kesäkuuta 2011
Tunti tuskaa
Eilen tuli sitten korkattua ihan "uusi ura" eli ensimmäinen ihan oikea kansallinen pyöräilykisa, oman seurani Pyörä-Unionin järjestämä Louskun tempo Pirkkalassa. Eihän sieltä tietenkään mitään rapoista menestystä tullut, mutta kukapa sitä nyt olisi odottanutkaan. Sijoitus M 40 sarjassa 13:s ja taaksekin jäi yksi kaveri. Matkahan oli 37km ja tavoitteena ollut tunnin raja alittui jopa selvästi, sillä aika oli 58.43. Eli sinällään hyvin meni.
Se on myönnettävä, että kyllähän nämä kisat jännittivät oikeasti enemmän kuin yksikään rullaluistelu tai muu urheilutapahtuma pariin vuoteen. Jonkinlainen itse asetettu kynnys oli mennä tavallaan ihan uuden lajin kisoihin, mutta nytpä se on ylitetty. Aikanaan olen osallistunut esim. yleisurheilussa nuorten sarjoissa pm-tason kisoihin estejuoksusta, seiväshypyn kautta kiekonheittoon; hiihtokilpailutkin on käyty läpi SM-kisoja myöten, samoin SM-maastot, mutta pyöräilyn osalta on kierretty vain kuntotapahtumia. Mutta tästä on hyvä jatkaa. Kyllähän siinä lähtöviivalla odotellessa olo oli kuin vakioautolla WRC-autojen joukossa. Kaikki muut vaikuttivat tyystin pro-äijiltä, oli viimeisen päälle tempopyörät ja levykiekot ym. Ja kyllähän siellä monella vauhti myös sitä oli, siinä kun pari takaa lähtenyttä tuli ohi niin olihan se lähinnä yksi humahdus ja sinne menivät :) Oman sarjan kärkeen oli tietysti minuuttikaupalla, mutta sinne keskijoukkoon oli n. 4 minuuttia, joka ei nyt loppujen lopuksi täydelle noviisille ole kovinkaan paljon. Ovathan nuo Riipiset ja Vilenit ym. ajaneet tempoa kilpaa jo vuosia.
Itse kisassa ensimmäinen 18km:n kierros oli hieman liian kova ja toisen kerroksen alussa jouduin hieman passailemaan, mutta lopussa sujui taas paremmin. Tuttua tietysti minulle aloittaa liian kovaa ja vetää megahapoille jo ennen puolta matkaa. Toinen kierros oli sitten ajalliseti n. 50 sekkaa hitaampi. Suurin ongelma lienee löytää ne oikeat kampikierrokset. Ilmeisesti vedän turhankin suurella kadenssilla, mutta sitten toisaalta liian isolla välityksellä taas hapot uhkaavat. Mutta tietysti pyöritysteknikkaa vaatii huomattavan paljon harjoittelua ja tekniikan kehittyessä pystyy tietysti pyörittämään rennommin isommallakin välityksellä ja matka joutuu. Nyt kuitenkin uskalsin jo myötäleeseen ja nopeimpiin kohtiin laittaa pykälää isomman välityksen kuin aiemmin ja se tuntui hyvältä. Joten kyllä se tästä. Ja into kehittyä tässä touhussa on todella kova.
Otsikkoon viitaten kisa oli täydellinen tuskan tunti. Lienee ollut omalta kohdaltani kovin urheilusuoritus ainakin vuoteen. Tunti 170-180 sykkeellä yksin ilman kenenkään vetoapuja ei ole helppoa. Mutta se on vaan niin armotonta touhua, että jollakin perverssillä tavalla sitä vaan haluaa lisää. Ja seuraava tuskan 15-minuuttinen on edessä keskiviikkona, kun lähden kokeilemaan Tampereelle Sorilan viikkotempoja. Sinne en ole koskaan aiemmin ehtinytkään, mutta ny mennään...
Sen sanon vielä noista Louskun tempoista, että kisat olivat hienot, osanottajia oli toista sataa ja järjestelyt olivat loistavat. Elitessä ennakkosuosikki Jarmo Rissanen meni todella kovaa ajan ollessa hieman alle 48 minuuttia!
Ilmapiiri viikkotempoissa ja nyt näissä kisoissa on vaikuttanut äärettömän mukavalta ja tällainenkin aloittelija on otettu ihan loistavasti vastaan; tutut ja tuntemattomat morjestelee, juttelee ja neuvoo. Todella mukavaa ja sitä ei ihan joka lajissa valitettavasti ole. Siistiä. Mutta ettei nyt ihan pyöräilyksi mene niin juhannuksen aikaan pitää siirtyä taas myös rullaluistimille. Perinteistä pitää pitää kiinni ja juhannusaattona tietysti perinteiselle piiiitkälle rullislenkille...
Se on myönnettävä, että kyllähän nämä kisat jännittivät oikeasti enemmän kuin yksikään rullaluistelu tai muu urheilutapahtuma pariin vuoteen. Jonkinlainen itse asetettu kynnys oli mennä tavallaan ihan uuden lajin kisoihin, mutta nytpä se on ylitetty. Aikanaan olen osallistunut esim. yleisurheilussa nuorten sarjoissa pm-tason kisoihin estejuoksusta, seiväshypyn kautta kiekonheittoon; hiihtokilpailutkin on käyty läpi SM-kisoja myöten, samoin SM-maastot, mutta pyöräilyn osalta on kierretty vain kuntotapahtumia. Mutta tästä on hyvä jatkaa. Kyllähän siinä lähtöviivalla odotellessa olo oli kuin vakioautolla WRC-autojen joukossa. Kaikki muut vaikuttivat tyystin pro-äijiltä, oli viimeisen päälle tempopyörät ja levykiekot ym. Ja kyllähän siellä monella vauhti myös sitä oli, siinä kun pari takaa lähtenyttä tuli ohi niin olihan se lähinnä yksi humahdus ja sinne menivät :) Oman sarjan kärkeen oli tietysti minuuttikaupalla, mutta sinne keskijoukkoon oli n. 4 minuuttia, joka ei nyt loppujen lopuksi täydelle noviisille ole kovinkaan paljon. Ovathan nuo Riipiset ja Vilenit ym. ajaneet tempoa kilpaa jo vuosia.
Itse kisassa ensimmäinen 18km:n kierros oli hieman liian kova ja toisen kerroksen alussa jouduin hieman passailemaan, mutta lopussa sujui taas paremmin. Tuttua tietysti minulle aloittaa liian kovaa ja vetää megahapoille jo ennen puolta matkaa. Toinen kierros oli sitten ajalliseti n. 50 sekkaa hitaampi. Suurin ongelma lienee löytää ne oikeat kampikierrokset. Ilmeisesti vedän turhankin suurella kadenssilla, mutta sitten toisaalta liian isolla välityksellä taas hapot uhkaavat. Mutta tietysti pyöritysteknikkaa vaatii huomattavan paljon harjoittelua ja tekniikan kehittyessä pystyy tietysti pyörittämään rennommin isommallakin välityksellä ja matka joutuu. Nyt kuitenkin uskalsin jo myötäleeseen ja nopeimpiin kohtiin laittaa pykälää isomman välityksen kuin aiemmin ja se tuntui hyvältä. Joten kyllä se tästä. Ja into kehittyä tässä touhussa on todella kova.
Otsikkoon viitaten kisa oli täydellinen tuskan tunti. Lienee ollut omalta kohdaltani kovin urheilusuoritus ainakin vuoteen. Tunti 170-180 sykkeellä yksin ilman kenenkään vetoapuja ei ole helppoa. Mutta se on vaan niin armotonta touhua, että jollakin perverssillä tavalla sitä vaan haluaa lisää. Ja seuraava tuskan 15-minuuttinen on edessä keskiviikkona, kun lähden kokeilemaan Tampereelle Sorilan viikkotempoja. Sinne en ole koskaan aiemmin ehtinytkään, mutta ny mennään...
Sen sanon vielä noista Louskun tempoista, että kisat olivat hienot, osanottajia oli toista sataa ja järjestelyt olivat loistavat. Elitessä ennakkosuosikki Jarmo Rissanen meni todella kovaa ajan ollessa hieman alle 48 minuuttia!
Ilmapiiri viikkotempoissa ja nyt näissä kisoissa on vaikuttanut äärettömän mukavalta ja tällainenkin aloittelija on otettu ihan loistavasti vastaan; tutut ja tuntemattomat morjestelee, juttelee ja neuvoo. Todella mukavaa ja sitä ei ihan joka lajissa valitettavasti ole. Siistiä. Mutta ettei nyt ihan pyöräilyksi mene niin juhannuksen aikaan pitää siirtyä taas myös rullaluistimille. Perinteistä pitää pitää kiinni ja juhannusaattona tietysti perinteiselle piiiitkälle rullislenkille...
torstai 16. kesäkuuta 2011
Parannus se on pienikin parannus
Viikkotempoissa oli odotusarvoa, että olsin alittanut tänään 16 minuutin rajan, mutta ei kuitenkaan vielä tänään. Aika oli 16.03,8 eli parannusta ennätykseen 2 sekuntia. Olosuhteet olivat hyvät ja etukäteen tuntemus oli ihan ok, mutta ehkä hieman raskaalla jalalla olin kuitenkin liikenteessä. Mutta hyvä kuitenkin näin ja tosiaan parannus se on pienikin parannus ja nyt pari päivää todella iisisti ja suununtaina startataan Louskun tempon 36 kilometrinen.
Eilinen tasatyöntätreeni teki todella gutaa ylävartalolle ja yläraajoille. Tämähän tässä on hyvää, kun kuntoilee useampien lajien parissa niin pystyy tilanteen mukaan painottamaan myös ylä- tai alavartalon treenejä. Jos jalat on hiukan heikossa hapessa ja lenkille tekevi mieli niin, ei muuta kuin TT-lenkille tms... Tasatyöntötekniikasta muuten yksi juttu... ... jonka taidan kuitenkin kirjoitella päivänä toisena.. ny ei jaksa :))
Eilinen tasatyöntätreeni teki todella gutaa ylävartalolle ja yläraajoille. Tämähän tässä on hyvää, kun kuntoilee useampien lajien parissa niin pystyy tilanteen mukaan painottamaan myös ylä- tai alavartalon treenejä. Jos jalat on hiukan heikossa hapessa ja lenkille tekevi mieli niin, ei muuta kuin TT-lenkille tms... Tasatyöntötekniikasta muuten yksi juttu... ... jonka taidan kuitenkin kirjoitella päivänä toisena.. ny ei jaksa :))
keskiviikko 15. kesäkuuta 2011
Lähteekö lapasesta
En tiedä missä vaiheessa tämä pyöräilytouhu lähtee lapasesta. Onko se lähtenyt jo tässä vaiheessa:
eli kun on pitänyt jo hankkia aika-ajokypärä? Vai lähteekö se vasta siinä vaiheessa, kun alkaa sunnittelemaan tempopyörän rakentamista tai sitten jo jossain vaiheessa alkaa tilaamaan kokonaan uutta täysveristä tempopyörää :D Mä vaan pahoin pelkään, että semmoinenkin tilanne tulee vastaan vielä tulevina talvina :))
Niin tänään skikeillä tasatyöntöä 45min; 14km.
eli kun on pitänyt jo hankkia aika-ajokypärä? Vai lähteekö se vasta siinä vaiheessa, kun alkaa sunnittelemaan tempopyörän rakentamista tai sitten jo jossain vaiheessa alkaa tilaamaan kokonaan uutta täysveristä tempopyörää :D Mä vaan pahoin pelkään, että semmoinenkin tilanne tulee vastaan vielä tulevina talvina :))
Niin tänään skikeillä tasatyöntöä 45min; 14km.
tiistai 14. kesäkuuta 2011
Pirkan Pyöräily
Tulipa siinä sunnuntaina tuupattua Pirkan pyöräilyn klassikkolenkki 134km. Samuli oli ilmoittautunut torstaina, joten innostuin sitten itsekin lähtemään mukaan. Olipa siellä rullismiehistä myös Klaavun Esa ja sauvarullismiehistä Heinosen Aki. Ja olipa todella hienoa, että tuli lähdettyä mukaan. Ilma oli aivan mahtava, reitti oli kerrassaan upea ja vauhtikin oli juuri sellaista mukavan sopivaa. Täytyy sanoa, että jopa todellakin jäi hyvä mieli.
Matkaanhan lähdettiin 30 hengen ryhmissä minuutin välein. Alkuun lähtivät ne, jotka halusivat pitää ainakin alle 4.30h. vauhtia. Me pääsimme matkaan toisessa ryhmässä, alku mentiin hissukseen, mutta Ylöjärven kohdilla paahtoi Ulkoministeri Stubb kaverinsa kanssa aika hyvää vauhtia ohi ja mehän lähdimme peesiin. Se olikin ihan mukavaa vauhtia ja porukassa peesaili parhaimmillaan varmaan 30-50 henkeä. Stubb veteli pitkiä vetovuoroja ja perässä oli mukava tulla. Kurussa käytiin kusella ja täytettiin juomapullot. Näsijärven itäpuolta en ollut aikaisemmin juuri kulkenutkaan ja olihan upeaa vaihtelevaa maalaistietä hienoine maisemineen. Loppuun asti tultiin mukavaa vauhtia, parikymppiä ennen maalia oli pikku kasakin, mutta onnekseni sain kierrettyä sen. Kaikki kolarit ovat tietysti turhia kuntoajossa, jossa ei ole ajanottoa, mutta ehkä pientä ryhmäajon kokemattomuutta, tarkkaavaisuuden herpaantumista ja turhaa höntyilyä, kenties. Mutta kaikkea sattuu aina välillä. Mutta tosiaan aikaa meni 3.45, keskinopeus 35 km/h, mun GPS näytti matkaksi 131,3km. Erittäin hyvä lenkki ja harjoitus.
Olen ennenkin kehunut Stubbin urheilullisuutta ja asennetta ja sitä kuinka tuossa asemassa oleva kaveri pystyy ja ehtii treenata todellisiin kestävyyslajeihin kuten täyden matkan triathlon. Nyt kun livenä näin hänen toimintaansa niin entistä korkeammalle voi hattua nostaa. Isolla välityksellä mies pyöritti nätisti pitkiä vetovuoroja ja siihen nähden miehen keskisyke oli tuossa vauhdissa kohtuu alhainen eli vain 137. Esim mulla oli koko matkan peesatessakin 139. Maksimit on miehellä kuulemma 185 eli samaa luokkaa kuin itsellänikin. Kaikin puolin urheilullinen ja ulospäin suuntautunut äijä. Niin ja miehen uusi tempopyörä oli muuten upean näköinen Bianchi :) Mutta tosiaan oli siinä Samulinkin kanssa puhetta, että olihan hieno lenkki ja hyvä, että tuli lähettyä. Kiitti Samuli, kun houkuttelit mukaan. Niin ja ensi vuonnakin olen mukana, sillä arvonnassa voitin osallistumisen ensi vuoden Pirkan pyöräilyyn :)
Pirkan pyöräilyn osanottajat 2011:
Pyöräily:
Pirkan lenkki 217km 416 pyöräilijää
Klassikkolenkki 134km 1524 pyöräilijää
Perhelenkki 43km 156 pyöräilijää
Täyskymppi 40 pyöräilijää
Rullaluistelu:
Klassikko 134km 5 luistelijaa
Perhelenkki 43km 29 luistelijaa
Täyskymppi 4 luistelijaa
Sunnuntaita jatkoin vielä Eliittikisojen seuraamisella Tampereen Ratinan satdionilla ja kohtuullisen mukavat kisat nähtiin, vaikka tuuliolot tekivätkin iltapäivän päätteeksi tepposiaan urheilijoille. Hieno oli kuitenkin seurata laadukkaita yleisurheilukisoja myös paikan päällä.
Lopuksi suunutain kruunasi vielä vetämäni kahvakuulaharjoitus tuossa meitin puistossa. Meitä oli jo yli kymmenen motivoitunutta kahvakuulailijaa tekemässä hyvän harjoituksen. Hienoa, hyvä me!! Tästä on hyvä jatkaa.
Matkaanhan lähdettiin 30 hengen ryhmissä minuutin välein. Alkuun lähtivät ne, jotka halusivat pitää ainakin alle 4.30h. vauhtia. Me pääsimme matkaan toisessa ryhmässä, alku mentiin hissukseen, mutta Ylöjärven kohdilla paahtoi Ulkoministeri Stubb kaverinsa kanssa aika hyvää vauhtia ohi ja mehän lähdimme peesiin. Se olikin ihan mukavaa vauhtia ja porukassa peesaili parhaimmillaan varmaan 30-50 henkeä. Stubb veteli pitkiä vetovuoroja ja perässä oli mukava tulla. Kurussa käytiin kusella ja täytettiin juomapullot. Näsijärven itäpuolta en ollut aikaisemmin juuri kulkenutkaan ja olihan upeaa vaihtelevaa maalaistietä hienoine maisemineen. Loppuun asti tultiin mukavaa vauhtia, parikymppiä ennen maalia oli pikku kasakin, mutta onnekseni sain kierrettyä sen. Kaikki kolarit ovat tietysti turhia kuntoajossa, jossa ei ole ajanottoa, mutta ehkä pientä ryhmäajon kokemattomuutta, tarkkaavaisuuden herpaantumista ja turhaa höntyilyä, kenties. Mutta kaikkea sattuu aina välillä. Mutta tosiaan aikaa meni 3.45, keskinopeus 35 km/h, mun GPS näytti matkaksi 131,3km. Erittäin hyvä lenkki ja harjoitus.
Olen ennenkin kehunut Stubbin urheilullisuutta ja asennetta ja sitä kuinka tuossa asemassa oleva kaveri pystyy ja ehtii treenata todellisiin kestävyyslajeihin kuten täyden matkan triathlon. Nyt kun livenä näin hänen toimintaansa niin entistä korkeammalle voi hattua nostaa. Isolla välityksellä mies pyöritti nätisti pitkiä vetovuoroja ja siihen nähden miehen keskisyke oli tuossa vauhdissa kohtuu alhainen eli vain 137. Esim mulla oli koko matkan peesatessakin 139. Maksimit on miehellä kuulemma 185 eli samaa luokkaa kuin itsellänikin. Kaikin puolin urheilullinen ja ulospäin suuntautunut äijä. Niin ja miehen uusi tempopyörä oli muuten upean näköinen Bianchi :) Mutta tosiaan oli siinä Samulinkin kanssa puhetta, että olihan hieno lenkki ja hyvä, että tuli lähettyä. Kiitti Samuli, kun houkuttelit mukaan. Niin ja ensi vuonnakin olen mukana, sillä arvonnassa voitin osallistumisen ensi vuoden Pirkan pyöräilyyn :)
Pirkan pyöräilyn osanottajat 2011:
Pyöräily:
Pirkan lenkki 217km 416 pyöräilijää
Klassikkolenkki 134km 1524 pyöräilijää
Perhelenkki 43km 156 pyöräilijää
Täyskymppi 40 pyöräilijää
Rullaluistelu:
Klassikko 134km 5 luistelijaa
Perhelenkki 43km 29 luistelijaa
Täyskymppi 4 luistelijaa
Sunnuntaita jatkoin vielä Eliittikisojen seuraamisella Tampereen Ratinan satdionilla ja kohtuullisen mukavat kisat nähtiin, vaikka tuuliolot tekivätkin iltapäivän päätteeksi tepposiaan urheilijoille. Hieno oli kuitenkin seurata laadukkaita yleisurheilukisoja myös paikan päällä.
Lopuksi suunutain kruunasi vielä vetämäni kahvakuulaharjoitus tuossa meitin puistossa. Meitä oli jo yli kymmenen motivoitunutta kahvakuulailijaa tekemässä hyvän harjoituksen. Hienoa, hyvä me!! Tästä on hyvä jatkaa.
perjantai 10. kesäkuuta 2011
Skiketystä
Löytyipä tuolta meidän autotallista Anttilan Jukan Skiket. Joskus taisinkin kertoa, että Jukka jokunen vuosi sitten hankki itselleen skiket, mutta sen yhden kokeilukerran jälkeen hänestä ei tullut skike-miestä. Joten hän antoi ne meille kokeiltavaksi. No eipä minustakaan mitään skike-miestä tullut. Mutta nyt, kun ne tulivat autotallista vastaan niin päätin tehdä tämän päivän tasatyöntölenkin niillä. Vedin niihin reilut 7 kilon paineet ja ei muuta kuin menoksi. Tuloksena hyvä 15km:n tasatyöntöharjoitus. Kyyti oli hyvää ja noilla paineilla ne rullaskin ihan hyvin. Taidanpa käyttää niitä jatkossakin tuohon tarkoitukseen; kunnes Jukka hakee ne pois :) Lenkin päälle taas 4,5km verryttelyjuoksua.
Eilinen tempo oli taas suunta parempaan. Suuntahan on aina parempaan, kun aika paranee ja ennätysaika parani eilen tasan 5 sekuntia ollen nyt 10,5km:llä 16.05,7. Tuuli oli tällä kertaa oikeastaan sivuvastainen mennen tullen. Ihan siistit fiilikset kaiken kaikkiaan ja ajoittaista vauhdin hurmaa. Ja toisekseen aika hyvin siinä alkaa olla noiden kokeneempien ajajien tuntumassakin eli suunta on oikea. Ensi viikon sunnuntaina 19.6 odottaa sitten mun ensimmäinen kansallinen tempokisa eli voisko sanoa ensimmäinen oikea kilpailu; siis jos viikkotempoja ei lasketa. Kyseessä oman seuran järjestämä Louskun tempo Pirkkalan Säijässä; 36km, joka ajetaan kahtena 18km:n kierroksena. Eli aika pitkä tempo, mutta se tulee olemaan mielenkiintoinen kokemus ja sitähän tässä odottelee jo ihan liekeissä :) Näillä mennään taas...
Eilinen tempo oli taas suunta parempaan. Suuntahan on aina parempaan, kun aika paranee ja ennätysaika parani eilen tasan 5 sekuntia ollen nyt 10,5km:llä 16.05,7. Tuuli oli tällä kertaa oikeastaan sivuvastainen mennen tullen. Ihan siistit fiilikset kaiken kaikkiaan ja ajoittaista vauhdin hurmaa. Ja toisekseen aika hyvin siinä alkaa olla noiden kokeneempien ajajien tuntumassakin eli suunta on oikea. Ensi viikon sunnuntaina 19.6 odottaa sitten mun ensimmäinen kansallinen tempokisa eli voisko sanoa ensimmäinen oikea kilpailu; siis jos viikkotempoja ei lasketa. Kyseessä oman seuran järjestämä Louskun tempo Pirkkalan Säijässä; 36km, joka ajetaan kahtena 18km:n kierroksena. Eli aika pitkä tempo, mutta se tulee olemaan mielenkiintoinen kokemus ja sitähän tässä odottelee jo ihan liekeissä :) Näillä mennään taas...
lauantai 4. kesäkuuta 2011
Vanha rakkaus ei ruostu
Niin se vain on, että vanha rakkaus ei tosiaan ruostu ainakin kun hiihdosta on kyse. Eilen nimittäin kävin tälle kesällä ensimmäistä kertaa pukkaamassa rullasuksilla vähän tasasauvaa ja tuntuihan se hienolta. Ylävartalo onkin kaivannut vähän tuon sorttista ärsykettä ja olihan hieno tunne käsissä. Teemanahan on myös opetella; kuten keväällä lupasin; vähän tätä nykyaikaista tasatyöntöä. Oikeastaan tuntui ihan hyvältä; suht lyhyt, terävä ja loppuakohden kiihtyvä työntö, jossa vatsalihakset aktivoituivat hyvin.
Maltoin lopettaa 45 min. kohdalla ja sen päälle kävin hölkkäämässä 30 min. Hyvä harjoitus ja palautti myös hyvin torstain tempoista. Ylävartalon ärsykkeet tietysti myös palauttavat hyvin työn rasituksista, sillä itsellä meinaa tuo yläselkä ajoittain olla jäykkä ja lukkoinen. 1-2 kertaa viikossa, jos ehtisi käydä vähän tasatyöntöä pukkaamassa niin hyvä olisi. Kävin kyllä tuolla Urheilutarvikkeessakin hiplailemassa myös uusia pertsan rullasuksia, mutta eiköhän tuo vielä mene noilla vanhoilla rupisillakin suksilla, varsinkin kun on kyse pelkästä tasatyönnöstä.
Tänään sitten pyörällä pitkä VK kaverin kanssa vuorovetona ja huomenna rullaluistelua... tai pitkä PK pyörällä...
Maltoin lopettaa 45 min. kohdalla ja sen päälle kävin hölkkäämässä 30 min. Hyvä harjoitus ja palautti myös hyvin torstain tempoista. Ylävartalon ärsykkeet tietysti myös palauttavat hyvin työn rasituksista, sillä itsellä meinaa tuo yläselkä ajoittain olla jäykkä ja lukkoinen. 1-2 kertaa viikossa, jos ehtisi käydä vähän tasatyöntöä pukkaamassa niin hyvä olisi. Kävin kyllä tuolla Urheilutarvikkeessakin hiplailemassa myös uusia pertsan rullasuksia, mutta eiköhän tuo vielä mene noilla vanhoilla rupisillakin suksilla, varsinkin kun on kyse pelkästä tasatyönnöstä.
Tänään sitten pyörällä pitkä VK kaverin kanssa vuorovetona ja huomenna rullaluistelua... tai pitkä PK pyörällä...
perjantai 3. kesäkuuta 2011
Ennätysvauhtia
Vauhti paranee viikkotempoissa. Eilen paras aikani parani 35 sekunnilla eli enkka on nyt 10.5 km:n Pirkkalan tempossa 16.10,7. Ja ensimmäisestä vedosta parannusta on jo 1,5min. Tuulta oli nytkin aika lailla ollen suurimman osan matkaa mennen tullen sivuvastainen. Taktisesti nyt oli myös edelleen hieman parempaa menoa. Ekalle parille kilsalle en ladannut itseäni ihan megahapoille ja paluumatkallakin vauhti pysyi mukavasti neljänkympin tuntumassa. Keskinopeushan oli nyt 38,8 km/h. Aika-ajosarvet pysyivät nyt paikallaan ja niistä alkaa olla nyt sitä hyötyä mikä on tarkoituskin. Keskisyke tempossa oli 169 ja maksimit 176. Eli kaiken kaikkiaan ihan siisti fiilis ja suunta oikeaan eli kohti sitä menemisen meininkiä :D
torstai 2. kesäkuuta 2011
Lonkka normalisoituu hiljalleen
Launtain kaatumisen jälkeen vasen lonkka on ollut kohtuullisen arka, mutta pikku hiljaa parempaan päin. Hiukan vielä huomaa mustelman tynkää lonkan seudussa :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)