En tuossa talven pimeimpinä kuukausina vielä ajatellut puolimatkan kisaa kesän päätavoitteeksi vaan lähinnä sprinttejä tai korkeintaan perusmatkaa lähinnä tuon uinnin takia. Mutta taisi olla tuossa helmikuun aikana, kun ensimmäinen 1900m märkkäriuinti Kiikan hallissa oli selvitetty ja Kaitsu puhui, että ei tässä enää puhuta mistään lyhennettyjen uintien sprinttikisoista vaan puolimatkasta. Siitähän se ajatus sitten lähti ja hyvissä ajoin lähti ilmoittautuminen Tahkolle; tuohon puitteiltaan kovasti kehuttuun kisaan. Ja kyllähän mä luonteeltani ja varmasti fysiikaltanikin olen enemmän noiden pitkien matkojen mies. En siis sanoisi kuitenkaan vanha ja hidas vaan kestävä keski-ikäinen :)
Uinnin parantamisen suhteen loppuu tällä erää kuitenkin aika. 1900m pystyn uimaan omaa vauhtiani mukavasti, mutta se oma vauhti on vielä kaukana kovasta vauhdista. Mullahan on uinnissa kaksi vauhtia eli I- ja I+ eli näillä mennään. Mutta sitä omaa vauhtiani pystyn menemään pitkään. No ensi talven aikana uinti kehittyy varmasti taas reilusti ja olen kovastikin tyytyväinen tämän hetkiseen kehitykseeni sieltä marraskuusta.
Pyöräily tuntuu kohtuullisen vahvalta ja alkukesästä hankitut wattipolkimet ovat olleet mainio hankinta. Ennenhän tunnetusti poljin nousuissa itseltäni jalat alta ja nyt on tullut niiden suhteen jo parempaa ajamista. Nousun päälle ja tasaisella tehdään isot erot, jos paukkuja on. Tämänhän huomioivat harjoittelussaan suomalaishiihtäjätkin esim. valmistautuessaan Lahden MM-hiihtoihin 1989; tuolloinhan latuprofiileissa korostuivat nousujen jälkeiset pitkät tasaiset pätkät eivätkä palauttavat laskut kuten useimmissa latuprofiileissa. Myö tehoharjoitusten tekeminen wattien mukaan on siistiä; niissäkin aiemmin sykkeen mukaan tehtynä meinasi vedot lähteä liian kovaa ja syke tuli jälkijunassa ylikorkeaksi. Wattipolkimet ovat kyllä olleet oiva hankinta ja hintansa väärtti kuten myös Garminin mittari.
Juoksu ei ole ikinä ollut ainakaan mun omasta mielestäni mikään mun bravuuri vaan enemmänkin sellaista tasaista vahvajalkaisen kaverin vääntöä. Onhan se nyt kehittynyt ja tekniikkakin hiukan parantunut. Myös nousevavauhtiset treenit ja vk-treenit ovat tarttuneet mukavasti. Ja kyllä tuo kevään Yyterin puolikas hieman alle 1.32 juostuna; varsinkin kun alla oli kohtuullisen kovaa settiä koko viikolta ja itse puolikkaan alle ajettu 95km Häijäästä Yyteriin; osoitti, että kyllä se juoksukin parhaimmillaan lähtee ja treeni tarttuu. Ja kyllähän juoksuun on tullut tietynlaista helppoutta ja se jos mikä tuntuu hienolta. Mutta tulevaisuutta varten juoksua tulee saada kehittymään.
Kaikkinensa Tahkoa silmälläpitäen kaikki vaikuttaa niin hyvältä kuin se tässä tilanteessa voi olla; aloittelijahan kuitenkin olen tässä lajissa. Tahkolla lähden hakemaan hyvää ja tasapainoista suoritusta ja tietysti yritän saada kaiken mahdollisen irti. Kesän mittaan treeneissä on ollut myös monia mukavia "walking in the air -tuntemuksia"... toivotaan samaa Tahkolle. Kun Tahko on onnistuneesti selvitetty, niin puhutaan sitten jatkosta ja ensi kesän tavoitteista. Mutta ensi kesänä on tarkoitus olla selkeästi parempi, kestävämpi ja kovempi. Ja samalla antaa silloin loppukesästä 2016 itselleni 50-lahjaksi joku pitkä ja kova suoritus... :)
Sunnuntaina muuten vedettiin upeassa kesäillassa vähintäänkin loistava Aqua Plussan yhteistreeni. Kaukajärven yliuinti 1400m ja pyörä 40km sekä päälle 8,4km juoksu, jota kuvassa lennokkaasti taivaltavat minä, Kaitsu ja Vilenin Vesa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti