Aqua Plus Triathlonin tämän kesän uutuus SuperSprintit Häijäässä olivat hienoja, hyvähenkisiä ja harjoituksellisesti loistavia tapahtumia. Uinti 500m suoritettiin Särkijärvessä, johon parilla poijulla teimme radan alkukesästä. Pyöräily oli 10,2km ja se ajettiin kumpuilevassa maastossa Hämeenkyrön suunnassa ja 3 km:n juoksu idyllisen kauniilla Särkijärven tiellä. Pyöräreitin alussa ja lopussa oli 200m metriä soratietä ja niin pyörä-kuin juoksureititkin ovat maastoltaan voisko sanoa ei mitään helppoja.
Kesän aikana järjestettiin kaikkiaan 6 osakilpailua ja jokainen niistä keräsi vähintään toistakymmentä lähinnä Aqua Plussan omia triathlonisteja. Vaikka kyseessä onkin treenikisat, niin tosissaan, mutta hymy huulilla ja toisia kannustaen aina vedettiin. Ja tottakai kukin kulloinkin omien harjoituksellisten tavoitteidensa mukaisesti. Ja vaikka vetää kovaa, niin kisa on sen verran lyhyt, että palautuminen ei vaadi päiväkausia. Itse sain myös rutiinia kisatilanteisiin ja etenkin esim vaihtoihin ja tietysti etenkin tuohon uintiin ja uintiin myös ryhmässä. Hienoa meininkiä, ei voi muuta sanoa.
Eilen kisailtiin viimeinen osakilpailu ja omalla kohdalla meno oli vahvan oloista. Sovittiin Kaitsun kanssa, että uinnin ja pyörän vedän kovaa ja juoksu maltilla. Uinti menikin mulla eka kertaa alle 9 minuutin ja pyörä kulki myös kovaa, vaikka happo olikin jotenkin herkässä... tosin vauhtikin oli aika kovaa joten kai se jo saa hiukan hapottaa; puhdas pyörä 38,4km/h ja soraosuudet huomioiden se on jo hyvää vauhtia. Juoksukin ei ihan niin maltilla, mutta lähestulkoon... hiukan kuitenkin lipsahti vk:n puolelle, kun Vesa ahdisteli aika lähellä. Mutta kaikkinensa hyvä veto tässä Tahkon kynnyksellä. Ja sainpa yhden osakilpailun voitonkin tämän viimeisen osakilpailun myötä :) Kyllä tässä kunnossa ollaan. Ja uintikin sitä omaa kesän parasta, kuten pyöräaikakin... siispä hyvillä ja luottavaisilla mielillä kohti Tahkoa...
Kaikkinensa omat esitykset olivat kesän supersprinteissä ihan hyviä. Pari kisaa meni aika väsyneillä jaloilla hieman nihkeästi, mutta harjoituksellinen saldo näistä kaikista oli erinomainen. Uinnissahan mulla tuli yleensä lähes pari minuuttia turpaan useimmille ja onhan siinä sitten parsimista pyörällä ja juoksussa, mutta tärkeintä oli uinninkin suhteen tapahtunut kehitys. Ja erinomaista treeniä tällaiselle aloittelijalle.
Ei voi myöskään olla vielä kehumatta tuota hyvää henkeä ja toisia kannustavaa ilmapiiriä, mikä tiistai-iltoina oikein hehkui. Kaikkinensa on kyllä kesän aikana huomannut, että triathlonin harrastajien piirissä on hyvähenkistä ja mukavaa porukkaa, jotka ottavat myös uudet harrastajat hienosti huomioon. Keskustelupalstoilla ja tapahtumissa kannustetaan ja neuvotaan aidosti ja se auttaa uusia harrastajia pääsemään mukavasti alkuun. Tällaista näin mukavaa ilmapiiriä ei ole ollut kaikissa harrastamissani lajeissa. Hieno laji, hienoa meininkiä!
Ylläolevassa kuvassa viimeisen osakilpailun osanottajia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti