Tämä on JiiPeen oma blogi, joka sisältää sekalaisia kuvia ja ajatuksia urheilusta, harjoittelusta...ja...elämästä

maanantai 3. elokuuta 2015

Paluu näppiksen äärelle

Tässä pitkin kesää tuolla pitkien lenkkien aikana on päähän aika ajoin iskeytynyt ajatusta siitä, että josko sitä taas alkaisi kirjoitella blogia, sillä olihan se parhaimmillaan oikein rentouttavaa, terapeuttista ja hauskaa. Pari viikkoa sitten harhauduin pitkästä aikaa tänne blogiini ja oli aika hauskaa lueskella omia juttuja etenkin tuolta rullaluisteluajoilta. Aika tasan 1,5 vuotta on siitä, kun viimeksi tänne kirjoittelin eli olisiko nyt taas sen aika...

Paljon on tapahtunut sen tammikuun 2014 jälkeen. Kesällä 2014 piti ajaa tempopyörällä ehkä kovempaa kuin koskaan, mutta en sitten ajanut käytännössä metriäkään. Paha kaularangan välilevyn pullistuma esti ajamisen yli 4 kuukauden ajan. Syksyllä sitten pääsin ajamaan hiukan maastopyörällä lievittämään ajamattomuuden tuskaa. Kesä menikin lähinnä kuntosaliharjoittelun ja hölkän parissa; no ainakin huomasi, että kyllä se voimakin tarvittaessa tarttuu kestävyysurheilijaan ja hiukan vanhempaankin sellaiseen.

Vuosi 2014 sisälsi myös opiskelun ja valmistumisen tammikuussa 2015 personal traineriksi Trainer4You:n PT-putkessa. Se oli hyvä ja antoisa koulutus ja toi oivan ja monipuolisen lisän fysioterapeutin työhöni. Olinhan jo aiemmin ohjannut ja valmentanut, mutta nyt sain siihen aimo annoksen lisää näkemystä, tietoa ja taitoa sekä ammattimaisuutta. Nyt personal training muodostaa jo mainittavan osan työstäni ja jatkossa varmasti vieläkin enemmän. Personal training on nykypäivää ja jatkossa sen tarve tulee lisääntymään edelleen.

Niin ja oma lajinikin on sitten vaihtunut viimeisen vuoden aikana. Triathlon on aina kiehtonut minua, mutta niin kuin monella muulla, niin myös minulla se uinti on ollut se kynnyskysymys. Se tuttu fraasi: "kyllä mäkin, mutta kun siinä on se uinti." No tässä on työn puitteissa tehty yhteistyötä Aqua Plussan ja Kai Söderdahlin; pitkän linjan triathlonistin; kanssa ja Kaitsu lopulta pitkin syksyä puhuttuaan sai mut menemään uimahalliin ja pian sen jälkeen olin Kaitsun kanssa muutamalla yksityistunnilla. Niinhän siinä sitten lopulta kävi, että huhtikuun alusta saakka olen ollut Kaitsun valmennuksessa. Parin kuukauden treenien jälkeen olin jo kesäkuussa lähtöviivalla Himoksella SM-sprintissä ja tein siellä omasta ja ehkä muutamaan muunkin mielestä kohtuullisen debyytin. Sen jälkeen on tullut vedettyä yksi perusmatka ja pari muutakin kisaa sekä harkkakisoja. Nyt parin viikon päässä häämöttää sitten kesän päätavoite eli Finntriathlon Tahkon puolimatka. Täytyy sanoa, että laji on kyllä vienyt mennessään ihan 100-0. Tuosta uinnista täytyy varmaan kirjoittaa ihan oma tekstinsä. Sillä käytännössähän alku oli jollei ihan käsipohjaa niin ainakin jotain keskipohjalaista räkäroolia eli homma alkoi pohjalta vai pitäisikö sanoa altaan pohjalta. Mutta palataan niihin ja mun äärettömään huonoon uintitaustaan joskus myöhemmin. Mutta kaikkinensa täytyy sanoa, että triathlontreeni on tarttunut.

Viime talvi oli hiihdon puolesta huono, mutta se sisälsi myös yhden kilpakuntoilu-urani ajan kovimmista jutuista eli Vierumäen 24h hiihdon duo-sarjan kilpailun Laulumaan Samulin kanssa. Jouduttiin hieman yllättäen vaihtamaan viime hetkellä duo-sarjaan, mutta aika ennakkoluulottomasti kisattiin ja lopulta voitettiin ja vielä aika ylivoimaisesti. Ja tulipa omalla kohdallakin hiihdettyä 240km vuorokauteen... se on aika paljon :) Mutta palaan tuohonkin tarkemmin vaikkapa oman tekstin kera, sillä siinä tapahtumassa ja tekemisessä oli hurjasti fiilistä ja varmasti jotain opittavaakin.

Jos tämä kirjoittaminen tästä taas lähtee, niin valitettavasti välillä tulee kertailtua tapahtumia viimeisen 1,5 vuoden ajalta; sorry siitä; mutta sen verran on tapahtunut oman urheilun saralla, että pakkohan niitä on kertailla. Samoin ajatuksia pt-jutuista ja urheilusta laidasta laitaan tulen taas varmasti kirjoittamaan. Tosin nuo vanhahtavat kuvat tuolla sivupalkissa täytynee vaihtaa ja muutenkin tarkistaa noita linkkilistoja ym. Ehkä turhan kriittisyyden ja arvostelun jätän kirjoittelussani vähemmälle kuin ehkä joskus aiemmin tässä blogissa. Mun ajatteluun kuuluu kuitenkin päällimmäisenä positiivisuus ja hymy; elä täysillä ja tee sitä mistä nautit ja kun teet, niin tee se täysillä ja intohimolla. Ja sitten voit sanoa kuten meidän treeniryhmässä on monta kertaa tänä kesänä sanottu: #vahvaatekemistä :D

Palataan taas; nyt tuntui ainakin mukavalta kirjoittaa...

Ei kommentteja: