Hyvän ja vähän huonomman päivän ero

ISM-tempo 11.08.2012 13:42

Eilen ajettiin iläluokkien Suomen mestaruuksista aika-ajossa Vantaan Seutulassa. Nyt pääsi kunnolla näkemään mikä se oma taso on, kun mukana on nelikymppisten elite-kuskejakin. Viikko sitten Ruskossa kulki ihan hyvin ja nytkin jalat tuntuivat ihan hyviltä. Mutta itse kisa ei kuitenkaan ollut sitä kesän parasta. Reitti oli 32 km:n kierros ja maastoltaan yllättävänkin raskas. Nousuja piisasi ja varsinkin ekalla kympillä sormi sai olla vaihdevivulla lähes koko ajan. Puolimatkan jälkeen pahimmat nousut olivat takana, mutta kyllä lopussakin ainakin entisen pohjanmaan miehen mittapuun mukaan korkeuseroja piisasi.

Oma kisa ei ollut helppo. Ainahan se on pieni arvoitus miten kisa lähtee käyntiin. Nyt ei ollut meno semmosta rennon helppoa. Aloitin meikäläiseksi suht varovaisesti ja se oli tietty nyt fiksua. Sykkeet pyöri siinä 170 tienoissa ja lopulta keskisyke olikin 170 ja maksimit lopussa 176. Tasaiset kulkivat suht ok, mutta nousuissa oli selvästi vaikeampaa. Sen näki hyvin myös siinä, kun Sami Hiltunen meni ohi parinkympin kohdalla ja sen jälkeen tasaisella pätkällä pysyin kohtuullisen lähellä, mutta heti eka nousussa mies katosi horisonttiin. No, lopussa tuli sitten taas pitkästä aikaa kunnon kramppi oikeaan pohkeeseen. Eli sinne muutaman vuoden takaisen pullistumapuolen pohkeeseen ja jonne se kramppi yleensä tulee. Sille pitää keksiä jotain tulevaisuudessa. Ja tuolta nousuista ja niiden ajamisen kehittämisestä löytyy kyllä paljon parantamista.

Tuloksena siis 16:s sija ja aika oli 46.32. Kärkeen 4 minuuttia ja pronssille 3 minuuttia. Nämä tutummat kaverit, joiden kanssa tässä on kesä kisailtu olivat pääosin siinä 10-20 sijan välimaastossa. Itse jäin varmaan minuutin verran semmoisesta tämän kesän parhaimmasta tasosta ja esim. siitä tasosta, mitä pystyin esittämään Ruskossa viikko takaperin. Eli voi sanoa, että ihan hyvä kisa, mutta ei todellakaan sitä kesän parasta; valitettavasti vaikka periaatteessa oli se kesän pääkisa. Voi myös sanoa, että sen hyvän ja vähän huonomman päivän ero ajassa kolmenkympin tempossa on se minuutti. Nyt hirmurutistuksella olisi ne pari sijaa ollut ehkä parannettavissa, mutta eilisen päivän kunnolla ei sen enempää. Mutta eipä siinä ens vuonna uudelleen ja jos sais silloin puristettua vaikka sen minuutin lähemmäs kärkeä. Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa...

Olihan se senkin puolesta kova veto ja kova kisa eilen, että tänään on huomannut jaloissa eilisen rasitukset. Pikkukipua takareisissa ja jaloissa väsymystä. Mutta nyt rennosti palautellen, tiistaina viikkotempo, torstaina aluemestaruustempo ja sunnuntaina Laihian tempo. Näillä mennään.