Vaikka omalla kohdalla tuo rullaluistelu on ollut tällä kaudella hieman lapsenkengissä niin siitä huolimatta ainakin Kakskerran lenkille Turkuun on aina pakko päästä. Onhan se kuitenkin tunnelmaltaan, järjestelyiltään ja reitiltään nykyään Suomen paras rullaluistelutapahtuma. Keli oli jälleen kerran loistava, reitti pinnaltaankin edelleen hyvä ja vaikka omalla kohdalla meno ei ollut kovinkaan lennokasta niin hauskaa kuitenkin oli, kannatti lähteä. Ja kaiken kukkuraksi oli tosi siistiä nähdä rullaluistelukavereita pitkästä aikaa ja vaihtaa kuulumisia.
Itse kisasta tosiaan omalla kohdalla ei ole mitään jäätävää kerrottavaa. Tietysti se on nyt todistettu, että ihan näillä kilometreillä ei minun rullaluistelutaustalla voi odottaa huippuaikoja. Tämä oli nyt kymmenes kerta luistimilla tänä kesänä ja se on armottomasti liian vähän. Hapenotollisesti ei mitään heikkoa, mutta luistelulihaksisto ei vaan kestä kilpailuvauhtista rasitusta eli ottaa näköjään enemmän kiinni sieltä lihaskestävyyspuolelta. Ja jos ennen oli nuo nousut mun vahvuus niin tällä hetkellä ne ovat heikkous, sillä niihin nitkahti Huippulan poika eilen. Tasaisia nyt keinutteli ihan ok... puolimatkaan saakka :) Hieman tietysti kismittää, kun joskus on vetänyt saman reitin melkein 10 minuuttia kovempaa, mutta toisaalta hauskaa oli ja olihan se odotettavissa, että alle 1.10 aikoihin ei tällä rulliskunnolla nyt mennä. Ja vaikka ihan moro oli maalissa niin palautuminen oli nopeaa ja illalla tunnin kahvakuulatreeni sujui äärettömän hyvin eli pohjat on kunnossa :)
Itse kisan kulusta ei nyt ole ihmeempää raportoitavaa. Jani kyseli ennen kisaa, että onko menohaluja. Nyt kyllähän menohaluja aina on, mutta kunto ei nyt riitä siihen, että reittiennätystä aletaan jahtaamaan, joka oli se Janin ajatus. Heti alkuun Jani lähti suht kovaa ja me muut jäimme hieman. Normikunnossa meikä olis kyllä lähtenyt sinne perään, mutta nyt ei pystynyt :( Robert lähti hetken päästä Janin perään saavuttaenkin hänet ja me jäimme Samulin kanssa tekemään yhteistyötä. Vuoroveto toimi emmekä olleet puolimatkaan mennessä kovinkaan kaukana kärjestä. Meitsillä oli kuitenkin jo todella vaikeaa, Samuli oli vahvalla jalalla liikenteessä ja minä jäin aina nousuissa jokusen metrin ja todellakin pikku hiljaa hyydyin niihin. Puolimatkan jälkeen jatkoin matkaa yksin. Robert oli jäänyt Janista ja kikkaili nivusensa kanssa, Samuli sai hänet kiinni ja pojat kisailivat kakkosijasta, jonka Roope sitten vei. Meikä keskittyi turvaamaan nelossijansa ja todellakin siinäkin oli jo turvaamista, sillä niin oli loppuvaiheessa matkanteko vaikeaa. Mutta maaliin kuitenkin ajalla 1.17 ja jotain. Mitä tästä opimme?? Kannattais varmaan luistella enemmän, jos haluaa tapella sijoituksista, joilla pääsee pokkaamaan :) Mutta täytyy vielä toistaa, että hienoa oli kisailla taas Kakskerrassa, jossa muuten aina on helle! Se on hienoa.
Hieman on ollut nivuset kipeänä ja totta kai aamulla hieman huomasi, että kisaa ja kahvakuulaa on eilen vedetty. Mutta tänään tein kevyen puolen tunnin hölkän ja jälleen kerran se palautti ihan mukavasti. Huomenna kevyttä pyöräilyä ja keskiviikkona näillä näkymin Sorilan tempo.
Mitäs tänään Tourilla; joo-o massakiri oli odotettavissakin, mutta Mark Cavendish ei voittanu tämän päivän etappia ja sekös ainakin meikäläisestä tuntuu hyvältä. Olihan hieno kiritaistelu jälleen kerran, mutta kylläpä sitä niitä vuorietappeja odottelee ainakin meikäläinen. Niin tuosta Cavendishistä sen verran, että niin kova pyöräilijä ja loppukirimies kuin hän onkin niin mun kategoriassa mies menee kaikkine lausuntoineen ym. sinne "petternorthug-kategoriaan" eli mies ei ole nätisti sanottuna mun suosikki. Viime viikon Veikkaajassa oli muuten hyvä artikkeli Cavendishistä, kannattaa lukea, jos lehden saa käsiinsä.
Itsestä on tuntunut tässä kevään aikana, että mitään järisyttävää sanottavaa ei ole tässä mun blogissani ollut ja päivityksiäkin on tullut välillä harvakseltaan. Nyt kuitenkin viikon sisään sain pariin otteeseen kiitosta ja kannustusta, että jatka vaan kirjoittelua. Kiitos niistä ja kyllä mä jatkankin aina kun ehdin ja vaikka asiaa ei aina niin olekkaan...perusdiipadaapaa vaan, mutta hauskaa ja "terapeuttista" tämä edelleenkin on :) Täytyy taas kuitenkin sanoa, että jos ne kaikki lenkkien "flow-tilassa" tulevat ajatukset muistaisi tässä kirjoittaessa niin korkealentoisia juttuja olisi ja tulisi ja paljon :) Mutta aiheita pyörii nytkin mielessä paljon ja niistä lähiaikoina taas lisää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti