Sata lasissa

Päivän luku on sata. Tämä kirjoitus on tämän vuoden sadas blogiteksti. Hyvä saldo sinänsä, koska alkuvuosi tuli pidettyä aika lailla sapattia kirjoittelusta. Tekstiä on tullut, vaikka varsinaista asiantynkää onkin ollut aika harvoin. Mutta onpa saanut avautua aina välillä ja sehän tekee tunnetusti hyvää :) Keskustelua ja kommentteja on tullut aika ajoin, mutta kuten Esan kanssa joskus puhuttiin niin sen aikaansaaminen on tunnetusti hieman vaikeaa. Ehkä me saamme sitä pikku hiljaa vaikka sinne Facebookiin.

Sata lasissa menin myös tämän päivän tehoharjoituksessa, sillä saldona oli myös katkennut sauva. Harjoitus tapahtui hiihtäen vapaalla hiihtotavalla, verryttelyn jälkeen 5x4 min. anaerobisen kynnyksen tuntumassa ja hieman sen yläpuolella ja palautukset 3 min. Loppuun pikku verryttely ja kokonaisaika 50 min. ja kilometrejä hieman päälle 12. Keli oli aika kova, sillä pakkasta -13,8 ja ikävän kylmä tuuli. Uutta nihkeää pakkaslunta hieman, joten kelikään ei ollut maailman nopein. Mutta kulkua oli, hiihto tuntui erittäin hyvältä ja vahvalta.

Sauva meni poikki kolmannen vedon aikana. Vedin siinä laajaliikkeistä mogrenia ja hieman kapeammalla kohdalla suksen kärki hieman haukkasi ladun reunaan ja siitä vauhdistahan äijä lähti kuin hauki rannasta. Hieno voltti ja sauvan kopautin sukseen ja sauva poikki. No, onneksi oli pertsan sauvat auton perässä, joten sain reenin tehtyä. Ei olekaan piiitkiin aikoin mennyt sauvaa hiihtohommissa. Noissa sauvarullaluisteluhärdelleissä taisi jokunen sauva mennä tuossa muutama vuosi sitten. Mutta onpa tässä meidän kylässä yksi Suomen johtavia hiihtovälineiden myyjiä; Häijään Urheilutarvike; joten iltapäivällä tuli jo uudet porkat hankittua, ja hyvät...merkkikin vaihtui.

Lopuksi vielä sananen hiihdon maailmacupista. Oli nimittäin niin hieno yhteislähtökisa, että eipä juuri paremmasta väliä. Vauhtia pidettiin tarpeeksi ja porukka harveni hienosti. Ja mikä ehdottomasti parasta, voittaja oli venäläinen :) Ei siksi, että fanittaisin jotain venäläisiä vaan se, että Petter Northug jäi loppukirissä toiseksi. Se oli niin hemmetin siistiä, jess! Tämä tekee todellakin hiihdolle hyvää. Ylimielisen itsevarman Northugin tappio toi ainakin itselleni hyvin tyytyväisen olon. Vaikkakin mies on palautumassa ylirasitustilasta eikä ole vielä läheskään parhaimmillaan, niin siitäkin huolimatta. Mutta kaikin puolin hieno ja kovavauhtinen kisa ja monella oli haluja käydä kokeilemassa vauhdinpitoa.

Eipä siinä, huomenna blokkiharjoittelu jatkuu. Todennäköisesti 4x5 min hiihtäen... eli huomiseen ja kohti uusia tekstejä, näillä mennään...