Hiihtokauden toinen kohokohta MM-kisojen ohella on Tour de Ski, joka pätkäistään huomenna käyntiin prologeilla Oberhofissa. Ainakin itselläni se tarkoittaa reilun viikon tiivistä hiihtourheilun seuraamista. Naisten kokonaiskilpailu sinällään vaikuttaa kovin selvältä, sillä Puolan Justyna Kowalczyk vienee lähes varmuudella voiton Björgenin poissaollessa. Suomalaisista ei aivan kärkeen nyt ole, mutta Roponen on aina ollut Tourilla kohtalaisen hyvä ja Saarinenkin on nousukunnossa.
Miesten kisassa lienee kolme äärettömän kovaa karjua eli Dario Cologna, Petter Northug ja Lukas Bauer. Ehkäpä myös Aleksandr Legkov. Asiantuntijat tuntuvat veikkaavan kovasti Baueria kärkeen. Oma veikkaukseni on kuitenkin Sveitsin Dario Cologna. En usko, että Northug pystyy vielä voittoon ylirasitustilansa jäljiltä. Bauerin ja Legkovin osakkeita laskevat heidän heikkoutensa Colognaankin verrattuna sprinteissä. Suomalaismiehistä ei valitettvasti ole kokonaiskisan kärkeen. Mutta milenkiintoinen viikko on edessä.
Itse olen tässä hiihtänyt vuoropäivinä pertsaa ja vapaata. Tiistaina 1.40 pertsaa, eilen pari tuntia vapaata ja tänään 1.25 pertsaa. Puhtaasti peruskestävyyslinjalla edellisviikon tehojen jälkeen. Perinteinen etenkin on maistunut nyt todella hyvältä eikä tosin vapaassakaan mitään valittamista. Kyllähän tämä hiihto on siinäkin mielessä hienoa, että on tosiaan sekä perinteinen että vapaa. Nytkin perinteisen lihaksisto saa hieman lepoa vapaan päivinä ja päinvastoin. Samahan se on myös kesäharjoittelussa. Monipuolisella treenillä pystyy harjoitusmäärät pitämään kovina. Itse ainakin tuli aikaanaan jaoteltua harjoituksia esim. ylä- ja alavartaloa painottaen; esim. aamupäivällä pari tuntia tasatyöntöä rullilla ja illalla joku kolmen tunnin jalkalenkki eli viiden tunnin hyvä päivä ja kuormitusta tasaisesti koko kropalle. Nykyään kuntourheilijana ei tietysti tuollaisiin pysty eikä pidäkään. J kesäisinhän tässä harrastellaan nykyisin ihan muita lajeja.
Nuokin ovat vaan asioita, joita tulee aina tuossa lenkillä muisteltua ja mietiskeltyä. Ne kaikki ajatukset, joita lenkin aikana edes murto-osaltaan saisi siirrettyä tänne blogiin, niin johan olis muuten aikamoinen blogijärkäle joskus kasassa.
Vedin muuten tänään muutaman kierroksen Optigripeillä ja sen jälkeen hutaisten perinteisesti voidelluilla Salomoneilla. Pakkasta oli tosin -12 eli ei mikään voitelemattomien keli. Kolmen kilomerin kierroksella samoilla sykkeillä aikaero Salomonilla ja Optigripeillä oli n. 1 min. 45 sek. Kyllä niissä laskunopeus on jo jonkin verran parantunut, mutta suurin ero tulee ehkä loivassa nousussa, jossa voitelemattomalla yhden suksen liuku on todellakin onneton verrattuna perinteisesti voideltuun. Mutta täytyy tietenkin muistaa, että itsekin ostin ne lähinnä niille ongelmallisille keleille. Mutta tavallisellekin turistille löytyy näillä keleillä se suurin nautinto ihan perinteisesti voidelluista suksista, jos sitä voitelutaitoa ja intoa on edes vähän. Pitohan niissä on tosin seinäpito, mutta ei se ole kivaa, jos sitä joutuu väkisin liuttamaan. Moni varmaan muistaa venäläisten ja esim. Vladimir Smirnovin vuorohiihdon tekniikasta sen, että hän vuorotahtinousussa työnsi säärtä voimakkaasti eteenpäin niin, että nilkka oli useinmiten polvilinjan etupuolella ennen uuteen potkuun lähtemistä. Tätä esimerkiksi ei pääse tekemään lainkaan, jos suksi ei juuri liu´u painon ollessa sen päällä. Mutta katsotaan miten käy, kun pääsen testaaman suksea oikein ongelmakelillä. Jepjep, näillä mennään...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti